Kuinka kulkea kohti per­he­myön­tei­sem­pää yh­teis­kun­taa? ”Apu per­heil­le voisi löytyä jo al­ku­vai­hees­sa neu­vo­lan yh­tey­des­sä toi­mi­vas­ta per­hei­den oh­jaa­mos­ta”

Lapin sairaanhoitopiirin varapuheenjohtajana Sara Tuisku pääsee keskustelemaan ajankohtaisista hoitoalan tapahtumista ja muutoksista. Viime aikoina keskustelun aiheena on ollut erityisesti syntyvyyden lasku Lapissa ja sen aiheuttamat vaikutukset.

Taikatemput eivät ole avuksi perheiden aseman kohentamisessa, vaan eduskuntavaaliehdokas Tuisku näkee perhepolitiikan laajempana kokonaisuutena.

– Kun itse on tullut ensimmäistä kertaa äidiksi 23-vuotiaana, on perhemyönteisyys luontainen vaaliteema. Olin esikoisemme syntyessä opiskelija, ja sain paljon tukea lapsuuden perheeltäni. Kaikilla tukiverkostoa ei välttämättä löydy yhtä läheltä, vaan vanhemmat ja sukulaiset voivat asua kaukana.

Myös ihmisten asenteiden muutokset Tuisku näkee tärkeänä muutoksessa.

– Perheen perustaminen pitäisi aidosti olla mahdollista nuoremmallakin iällä. Nuori äitiys olisi nähtävä hyvänä asia. Esimerkiksi Ruotsissa ei ole jyrkkää asennoitumista ajoitukseen perheen perustamisessa. Asenteiden muutos lähtee rohkeista naisista ja miehistä.

Tuiskun omat lapset ovat 13- ja 10-vuotiaat.

Perheille enemmän valinnan vapautta

Viime aikoina on pohdittu korkeakoulutettujen naisten mahdollisuutta perustaa perhe riskeeraamatta uraa ja työmahdollisuuksia. Tuisku jakaa huolenaiheen.

– En lähtisi puhumaan synnytystalkoista tai viittaisi yksin nuoriin naisiin. Mielestäni syntyvyys on meidän kaikkien huolenaihe, ei yksin naisten.

Ratkaisuna Tuisku näkee vanhemmuuden kustannuksien jakamisen tasaisesti. Hän säilyttäisi perheillä valinnanvapauden siitä, kuka hoitaa lasta vanhempainvapaan ajan. Kiintiötä ei tarvitsisi tehdä, vaan perheillä olisi vapaus lähtökohtaisesti itse päättää, miten he haluavat järjestää oman elämänsä ja kuka hoitaa lapsia kotona.

– On totta, että tällä hetkellä perheen perustaminen näkyy vääjäämättä naisten urakehityksessä. Miten työnantaja voi palkata noin 30-vuotiaan naisen? Tätä tilannetta pidetään riskinä. Minusta meidän pitäisi kuitenkin muistaa, että lapsella on kuitenkin kaksi vanhempaa. Kustannukset voitaisiin jakaa molempien työnantajien kesken, ehdottaa Tuisku ja jatkaa:

– Tilanteessa on siis parannettavaa. Näen kuitenkin hienona asiana, että Suomessa on mainiot äitiyslomat ja perhevapaat. Monessa muussa Euroopan maassa tilanne on paljon heikompi perhevapaiden suhteen. Myös varhaiskasvatus on laadukasta ja hyvää.

Lapsimyönteisyyden ja perheajan lisääminen

Paitsi verkoston ja tuen tärkeyden Tuisku toivoisi Suomeen ”koko kylä kasvattaa” -mentaliteettia samaan tapaan kuin entisaikoina kyläyhteisöissä, joissa perhepiirit olivat tiiviimpiä.

– Olemme luoneet kaavoja sille, miten ja missä vaiheessa elämän kuuluisi mennä. Elämme omissa lokeroissamme ja olemme melko siiloutuneita: päiväkoti-ikäiset ovat täällä, me työikäiset täällä, vanhukset tuossa. Miten pystyisimme lisäämään luonnollista vuorovaikutusta välillämme?, kysyy Tuisku.

Luokanopettajana hän osaa antaa toimivan esimerkin eri ikäluokkien kohtaamisesta, jota on kokeiltu suomalaisissa kouluissa. Tuiskun opettamassa luokassa on käynyt kouluvaari vierailemassa oppilaiden luona säännöllisesti. Ala-asteen oppilaat sekä vanhukset ovat pitäneet erittäin paljon kohtaamisista.

– Tarvitseeko sen välttämättä olla biologinen isovanhempi, joka tapaa lapsia? Mielestäni on tärkeää, että luomme tämän kaltaisia tilaisuuksia lisää eri-ikäisten kontakteille, summaa Tuisku hymyillen.

Kahden lapsen äitinä Sara Tuisku tietää, kuinka tärkeää yhteinen perheaika on. "Voisimmeko siirtää lasten harrastukset heti koulupäivän yhteyteen, jotta saisimme enemmän yhteistä aikaa perheille?", miettii Tuisku.

Verkoston ja tuen tärkeyden lisäksi eduskuntavaaliehdokas näkee perheitä ajatellen tärkeänä luoda enemmän yhteistä aikaa perheille. Kahden lapsen äitinä Tuisku on tullut tutuksi vuosien varrella harrastusrumbaan, joka kestää työpäivän jälkeen jopa iltamyöhään asti. Tuisku kysyykin: Miten voisimme helpottaa perheiden arkea? Saisimmeko lasten harrastukset heti koulupäivän yhteyteen?

– On paljon hyviä malleja, jolloin harrastukset ovat heti koulupäivän jälkeen. Näin perheillekin jäis enemmän tärkeää yhteistä aikaa.

Apua vähävaraisille lapsiperheille

Tuisku näkee yhtenä haasteena yhteiskunnassamme niin sanotun joko-tai-asetelman: ihmiset joko tekevät töitä älyttömästi tai eivät ollenkaan. Nykyajan työelämän vaatimukset ovat kovat.

– Miten saisimme rakennettua työelämän joustamaan perhe-elämän kanssa? Ruotsissa ja Norjassa tässä on onnistuttu jo melko hyvin. Kokeiluna voisi olla näiden maiden käyttämä malli, jossa vanhemmat tekevät osa-aikaista viikkoa tai vaikkapa lyhyempää työpäivää. Näin perheelle jäisi enemmän aikaa, toteaa Tuisku.

Taas vähävaraisten perheiden kohdalla, Tuiskun mielestä voitaisiin miettiä muutoksia lapsilisässä. Jos nykyistä tukea verrataan 90-luvun alkupuolelle, on lapsilisän taso todella heikko. Tuisku olisi valmis tarkastelemaan tukea tulotason mukaan, sillä lapsilisä on nyt ainoa Kelan maksama tuki, joka ei ole harkinnanvarainen.

– Paremmin pärjäävät perheet ei välttämättä tarvitse lapsilisää, vaan sitä pidetään sijoituksena. Joillekin perheille lapsilisä on taas merkittävä rahallinen tuki, ja sen avulla ostetaan lasten vaatteita ja ruokaa. Tässä on mielestäni tarkastelun paikka, kertoo Tuisku.

Myös häpeän leima olisi tärkeää saada pois aiheen ympäriltä. Lasten ei saisi antaa kärsiä vähävaraisuudesta. Apua olisi pyrittävä tarjoamaan perheille matalalla kynnyksellä.

– Sosiaaliturvan osalta tarvitaan suurempi kokonaisremontti. Tämä voi olla monille perheille ihan liian monimutkainen tukiviidakko. Kuka siellä selviytyy? Suomessa toimii myös kolmannen sektorin toimijoita merkittävä määrä, esimerkiksi Hope Yhdistys ja Pelastakaa Lapset ry, jotka tekevät äärettömän tärkeää työtä. Nyt olisikin tärkeää miettiä, miten saisimme perheet löytämään nämä tuet helpommin, summaa Tuisku.

Neuvolaan perheiden ohjaamo

Tuisku näkee, että yhteiskunnan voimavarat ja satsaukset pitäisi laittaa varhaiseen tukeen ja ennaltaehkäisyyn. Näin voitaisiin välttyä ongelmien kasaantumiselta, jos jo neuvolassa tunnistettaisiin palvelutarpeita sekä perheiden problematiikkaa. Yhtenä vaihtoehtona voisivat olla kuntien käyttämät palvelusetelityyppiset palvelut, joilla voitaisiin tarjota perheille esimerkiksi kotiapua ja lastenhoitoapua.

– Meillä on myös nuorten ohjaamo, joka on aivan loistava konsepti. Se toimii yhden luukun periaatteella eli kaikki nuorten palvelut, kuten ohjaaminen työelämään, Kelan palvelut ja oppilaitokset löytyvät yhdestä paikasta. Näkisin, että voisimme perustaa samankaltaisen ohjaamon perheille neuvolan yhteyteen. Neuvolapalveluiden lisäksi löytyisi esimerkiksi ohjausta päivähoitopalveluihin ja työelämän yhteensovittamiseen. Kaikkeen, mitä perheet tarvitsevat, esittelee Tuisku ideaansa.

Tuisku on puhunut neuvolaohjaamopalvelusta perusturvan toimialajohtajan Markus Hemmilän kanssa. Molemmat näkevät, että satsaus varhaiseen tukeen on tärkeää.

– Meillä on erinomainen neuvolajärjestelmä, joka huolehtii hyvin lapsen kasvusta ja kehityksestä. On selkeästi nähtävissä, että sinne tarvitaan perheiden ohjaamotyyppistä palvelua, sillä yhä varhaisemmassa vaiheessa lapset tarvitsevat kasvatukseen tukea. Jos ongelmia ilmenee, ovat ne koulun aloitusvaiheessa mahdollisesti jo mittavia, kommentoi Tuisku.

Synnyttäminen mahdollistettava Lapissa tulevaisuudessakin

Lapin sairaanhoitopiirin varapuheenjohtajana Tuisku pääsee keskustelemaan ajankohtaisista hoitoalan tapahtumista ja muutoksista. Viime aikoina keskustelun aiheena on ollut erityisesti syntyvyyden lasku Lapissa ja sen aiheuttamat vaikutukset.

– Lapin keskussairaalassa syntyi viime vuonna 840 lasta. Keskitysasetuksen mukainen raja on 1000 synnytystä vuodessa. Kun sairaala menee alle tämän rajan, on poikkeuslupaa haettava. Se on meilläkin hallituksen tammikuun listalla, kertoo Tuisku ja pudistaa hieman päätään.

– Tuntuu äitinä hirvittävältä kuunnella sitä keskustelua, että meidän on haettava poikkeuslupaa synnytykseen. Aivan absurdia, että Lapin väestön tärkeimmän sairaalan pitää hakea poikkeuslupaa.

Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko vierailulla Lapin keskussairaalassa 4. tammikuuta. Ministerin vastaanotti sairaanhoitopiirin kuntayhtymän luottamus- ja virkamiesjohto. Naistenklinikalla päästiin tervehtimään vuorokauden vanhaa vauvaa.

Tuisku on keskustellut perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikon kanssa, saisiko lainsäädännössä edes asettaa tällaisia rajoja. Suomessa on paljon vähäväkisiä alueita, kuten Lappi, jossa edelleen syntyy ihmisiä.

– Mitä se tarkoittaisi äidille, joka tulee synnyttämään Nuorgamista asti? Mielestäni keskustelun sävy on huolestuttavaa. Meidän pitäisi taata lappilaisille perheille turvallisuuden tunne, ei päinvastoin. Meiltä löytyy kuitenkin Lapista hyvä sairaala ja toimivat palvelut perheen perustamiselle, Tuisku summaa.

– On tärkeää, että kuljemme yhdessä kohti perheystävällisempää yhteiskuntaa.