Punainen maali lähes kiiltää Viirin seurantalon seinässä, vaikka edellisen kerran maalia on lisätty seinään reilut 35 vuotta sitten.
"Tässä eteläpuolella hieman huomaa oksien kohdalla pihkautumista", Jorma Alaviiri sanailee kiertäessään talon seinän vierustaa.
Uutukaiset rappuset sen sijaan vielä odottavat maalikerrostaan. Toisaalta ne onkin tehty vasta viimeisen neljän viikon aikana talkoovoimin, eikä kolea sää ole antanut mahdollisuutta niiden maalaamiseen.
"Onneksi on ollut kuitenkin sen verran vähäluminen kesä, ettei ole tarvinnut lumitöitä tehdä pihasta, että pääsee talkoisiin", mies virnistää.
Jälleen viime viikonloppuna seurantalolla oli kymmenisen talkoolaista remontoimassa paikkoja kuntoon. Yläkerran kokoustila on laitettu uusiksi, samoin rappuset talon takana. Pääsisäänkäynti kuisteineen on rakennettu kokonaisuudessaan vanhan ja lahonneen tilalle.
Seurantaloon pääsee tutustumaan tulevana lauantaina osana Avoimet kylät -tapahtumaa.
45 kilometriä Rovaniemen keskustasta Kuusamon suuntaan sijaitseva Viirinkylä valittiin kolmenkymmentä vuotta sitten Lapin kauneimmaksi kyläksi. Sen jälkeen kylän jylhät rantatörmät saivat rauhassa katsella vuosikausien ajan kylän hiljaista hiipumista ja ränsistymistä. Herääminen tapahtui pari vuotta sitten.
"Eräs ohi ajanut tuttu otti yhteyttä Viirin Virin jäseneen ja kysyi kuinka päästämme tällaisen näkymän rapistumaan. Siitä se sitten lähti", urheiluseuran puheenjohtaja Martti Alaviiri kertaa.
Sen jälkeen Viirin Viri ja kyläyhdistys ovat aktivoituneet, urheiluseuran omistaman seurantalon kunnostus on aloitettu, sen varalle on tehty suunnitelmia tulevaa varten ja tunnelma koko kylänraitilla on muuttunut.
"Kuin olisi katovuodet olleet, ja nyt kaikki taas kasvaa", ikänsä Viirissä asunut Jorma Alaviiri pohtii.
Outi Kuvajan mukaan yhteisöllisyys on herännyt kylällä uudelleen.
"Talkoissa on nähnyt kyläläisiä ihan eri tavalla kuin aiemmin. Samalla on tutustunut myös uusiin kyläläisiin", Kuvaja sanoo.
Uusiakin, nuoria asukkaita Viiriin on nimittäin myös tullut muun yläkemijoen tapaan, vaikka koulu on lähtenyt Viiristä jo reilut parikymmentä vuotta sitten.
"Tällaisella yhteisöllisyydellä on tärkeä rooli ihmisten henkisessä hyvinvoinnissa. Kokee kuuluvansa johonkin", Kuvaja toteaa.
Viirin kylässä ja sen 61 kotitaloudessa ei silti ole mitään hirvittävän erikoista, niitä Kemijoen törmiä lukuun ottamatta.
1600-luvulta lähtien joen törmän molemmilla puolilla sijainnut kylä on yhä molemmilla puolilla Kemijokea, toisella puolella jokea asuvien ihmisten määrää pohditaan luettelemalla taloja sukunimi kerrallaan, tiedot yläkemijoen positiivista tulevaisuuskuvista ovat peräisin muutaman mutkan kautta Vanttauskosken koulun keittiöstä ja avoimesti iloitaan siitä, että vastaantulijoille voi sanoa päivää.
Kylä ja sen aktiiviset toimijat eli kyläyhdistys, Viirin Viri ja kalastusosuuskunta eivät ole tulevaisuudessakaan näivettymässä. Kyläyhdistykselle ja kalastusosuuskunnalle on löydetty uudet, nuoren sukupolven puheenjohtajat ja Virille olisi tarkoitus löytää uusi puheenjohtaja tänä vuonna.
Tehtävää kylällä nimittäin riittää. Leader-rahoituksella ja talkoovoimin kunnostettava seurantalo ja sen ylläpito työllistävät myös jatkossa, lisäksi joentörmän koivikot ja pajukot vaatisivat harvennusta, jotta aikoinaan Lapin kaunein kylämaisema palaisi vanhaan loistoonsa myös Viirin läpi ajavien ihmisten iloksi.
Harvennusurakka on kuitenkin Martti Alaviirin mukaan liian suuri talkoilla toteutettavaksi, vaikka luvat maanomistajilta onkin jo kunnossa. Hakemusten pilkuntarkka täyttäminenkään ei ole mitään yksinkertaista työtä.
"Onneksi muiden moniosaajien lisäksi löytyy sellainenkin henkilö, joka osaa auttaa niissä."