On selvää, että mahdolliset muutokset kansanedustajien sopeutumiseläkkeeseen menevät myös perustuslakivaliokunnan punnittavaksi, arvioi valtiosääntöoikeuden professori Veli-Pekka Viljanen.
Viljasen mukaan perusasetelma olisi se, että lähdetään jälkikäteen puuttumaan sellaiseen eläkejärjestelmään, joka on jo olemassa. Hän korostaa, että kyseessä on ainutlaatuinen tilanne.
– Tämä ei vastaa yleisen eläkejärjestelmän vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkettä. Tässä on luotu järjestelmä, jossa ennen vanhuuseläkkeelle siirtymistä on tavallaan työttömyyden turvan vuoksi luotu erillinen kansanedustajia koskeva eläkejärjestelmä, Viljanen sanoo.
Sopeutumiseläkejärjestelmä on saanut voimakasta julkista kritiikkiä. Eduskunnan puhemiehen Maria Lohelan (sin.) ja eduskuntaryhmien puheenjohtajien on määrä keskustella järjestelmästä lähiviikkoina.
Eduskuntaryhmien puheenjohtajien mukaan Lohela on teettänyt selvityksiä sopeutumiseläkejärjestelmään liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi.
Koska kyse on kansanedustajien etuuksista, olisi mahdolliset muutokset Viljasen mukaan tarpeen arvioida perustuslakivaliokunnassa.
– Perustuslakivaliokuntaan meneminen ei tarkoita sitä, että siinä olisi ongelmaa. Sitä arvioidaan sitten, Viljanen sanoo.
Mahdollista muutoksista ei Viljasen mukaan voi vetää johtopäätöksiä yleisiin eläke-etuuksiin, joista perustuslakivaliokunnan kannanotot ovat hyvin vakiintuneita.
"Ei ole järjestelmän alkuperäinen tarkoitus"
Viljasen mukaan istuvien kansanedustajien osalta liikkumavara muuttaa järjestelmää on suurempi. Sellaisissa tapauksissa, joissa eläkepäätös on tehty ja eläke maksussa, tilanne on eri.
– Meillä on suhtauduttu torjuvasti sellaisiin tilanteisiin siltä osin kun on kysymys tehdyistä eläkepäätöksistä. Sen tyyppisten eläkkeiden osalta on katsottu, että taannehtivuuskysymys voi nousta. Eli kielto puuttua taannehtivasti tällaisia etuisuuksia koskeviin päätöksiin, Viljanen sanoo.
Esille nousevat perustuslailliset kysymykset perustelluista odotuksista ja omaisuuden suojasta.
– Jos eläkepäätös on olemassa ja maksetaan eläkettä, niin silloin jouduttaisiin arvioimaan asiaa perusteltujen odotusten suojan kannalta, mikä johdetaan meillä omaisuuden suojasta, Viljanen sanoo.
Ennen vuotta 2011 eduskuntaan valitut kansanedustajat ovat oikeutettuja sopeutumiseläkkeeseen, jos he ovat työskennelleet kansanedustajina vähintään seitsemän vuotta. Sopeutumiseläke korvattiin vuonna 2011 sopeutumisrahalla, jonka edut ovat sopeutumiseläkettä suppeampia.
Jo tehdyt muutokset kertovat Viljasen mukaan, että on katsottu järjestelmän olevan liian edullinen tarkoitukseensa nähden.
– Julkisuudessa olleet esimerkit ovat osoitus sellaisesta sopeutumiseläkkeen käytöstä, joka ei ole järjestelmän alkuperäinen tarkoitus, Viljanen sanoo.