Kriisi ajoi ka­ta­laa­nit ah­taal­le Mad­ri­dis­sa: "Ih­mi­set sanovat minulle niin kamalia asioi­ta"

Katalonia ja koko Espanja on jakautunut kahteen, jyrkästi toisiaan vastustavaan leiriin itsehallintoalueen itsenäistymispyrkimysten seurauksena.

Pääkaupungissa Madridissa lukemattomille parvekkeille ripustetut Espanjan liput muistuttavat siitä, että separatistiset pyrkimykset eivät saa sympatioita osakseen keskushallituksen kotikentällä.

Itsenäistymispyrkimysten merkilliset poliittiset vaiheet saivat viime viikolla jatkoa, kun Saksan poliisi pidätti syrjäytetyn aluejohtajan Carles Puigdemontin Tanskan rajalla sunnuntaina 25. maaliskuuta sen jälkeen, kun hän oli ollut Suomen-vierailulla.

Pidätys on uusin käänne viime syksynä kärjistyneessä Katalonian aluehallituksen ja Espanjan keskushallituksen välisessä poliittisessa kriisissä.

Tilanne on ollut umpikujassa viime syksystä lähtien.

Katalonia on ollut ilman toimivaa aluehallitusta viime lokakuusta asti, jolloin Espanjan pääministeri Mariano Rajoy hajotti alueparlamentin osana vastatoimia Katalonian yksipuolisen itsenäistymisilmoituksen jälkeen.

Joulukuun aluevaaleista lähtien uuden aluehallituksen muodostaminen on osoittautunut hyvin hankalaksi, sillä suuri osa vaaleissa menestyneistä itsenäisyysmielisistä poliitikoista on joko vangittuina tai Puigdemontin tapaan maanpaossa.

Kaikki tätä juttua varten haastatellut Madridissa asuvat katalaanit ovat yhtä mieltä siitä, että Katalonian tilanteen vuoksi heidän olonsa Madridissa on aiempaa epämukavampi.

He kertovat joutuneensa arvostelun, pilkan tai painostuksen kohteeksi ainoastaan siksi, että ovat katalaaneja.

Madridissa yliopiston dosenttina toimiva, Barcelonasta kotoisin oleva Vanessa Bejarano García , 41, kertoo viimeisten kuukausien olleen todella vaikeita juuri äkillisesti kasvaneen vastakkainasettelun vuoksi.

–Olet joko itsenäistymisen puolesta tai sitä vastaan. Keskustelua eri vaihtoehdoista tilanteen ratkaisemiseksi on oikeastaan mahdotonta käydä, hän sanoo.

Bejarano on myös järkyttynyt ja suruissaan siitä, kuinka aggressiivisesti tututkin ihmiset ovat häntä Katalonian tilanteen kärjistymisen jälkeen Madridissa lähestyneet.

–Arvostamani ihmiset ovat sanoneet minulle niin kamalia asioita, etten halua edes toistaa niitä.

Carles Puigdemont on Saksan Neumuensterin vankilassa, jonka edustan aitaan Puigdemontin kannattajat ovat kiinnittäneet hänen vapauttamistaan vaativia julisteita.

Kuva: JENS SCHLUETER / EPA

Puigdemontin sunnuntainen pidätys saa Madridissa asuvien katalaanien keskuudessa sekä arvostelua että ymmärrystä osakseen.

Madridissa asuva Víctor , 27, ei halua sukunimeään julkaistavaksi, sillä pelkää itsenäisyysmielisenä katalaanina työpaikkansa puolesta. Rakennusinsinöörinä työskentelevä Víctor on Puigdemontin pidättämisestä tyrmistynyt.

–Vaikka osasin odottaa vangitsemista, en odottanut keskushallitukselta näin autoritäärisiä otteita. Puigdemontin saamat syytteet ovat vakavuudessaan täysin liioiteltuja. Toivon, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuin tuomitsee Espanjan poliittisten vankien pitämisestä.

Asianajajana työskentelevä Valentín Playá Serra , 66, on kotoisin Barcelonasta, mutta asunut Madridissa 40 vuotta.

Playán mielestä Puigdemontin pidätys on vain yksi uusi erä Katalonian ja Espanjan hallitusten välisessä ottelussa.

–Voi vain arvailla, kuka tässä pelissä on hyökkääjä ja kuka puolustaja. Luulen, että pidätys on Puigdemontin hyökkäys, jonka avulla tämä pyrkii hakemaan ratkaisua umpikujaan päätyneeseen poliittiseen tilanteeseen.

Playán mielestä ei ole sattumaa, että pidätys tapahtui juuri Saksassa.

–Euroopan tärkeimmän valtion sekoittaminen mukaan tähän konfliktiin oli varmasti Puigdemontin laskelmoinnin tulosta. Jos hän onnistuu sanelemaan edes osan Espanjaan luovuttamiseensa liittyviä ehtoja, hän on kirkkaasti tämän erän voittaja.

Asianajaja Valentín Playá Serran mielestä kriisiä ei pitäisi selvittää oikeusteitse, vaan osapuolten pitäisi pystyä ratkaisemaan konflikti poliittisin keinoin. Laillinen kansanäänestys voisi olla yksi vaihtoehto.

Kuva: AARÓN GONZÁLEZ