Kreikan ja velkojien erimielisyydet uhkaavat kesää kohti jälleen kärjistyä. Kreikan lainaohjelman eteneminen on ollut jumissa kuukausia, eikä maa ole saanut uutta tukilainaa viime vuoden jälkeen. Heinäkuussa Kreikalla erääntyy 3,5 miljardin euron lainaerä, jonka maksusta maan ei uskota selviävän ilman uutta tukea.
Lainoittajat pyrkivät välttämään viimeiseen asti tilanteen, jossa Kreikan euroeropuheita ruokkiva kiista kärjistyisi Britannian EU-kansanäänestyksen alla. Virkamieslähteiden mukaan äänestystä edeltävät viikot halutaan rauhoittaa kokonaan Kreikka-neuvotteluilta. Britit äänestävät EU-jäsenyytensä jatkosta 23. kesäkuuta.
- Kukaan ei halua suunnata kohti toista kuumaa Kreikka-kesää, sanoi valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.) Amsterdamissa, jossa euromaiden valtiovarainministerit ovat tänään koolla.
Viime kesänä euromaat sorvasivat hikisen väännön päätteeksi Kreikalle kolmannen tukipaketin, jolla estettiin maan luisuminen ulos eurosta. Tukiohjelman etenemistä ovat estäneet muun muassa eläkeuudistukseen ja yksityistämiseen liittyvät kiistat. Samaan aikaan Kreikka painii voimakkaasta muuttoliikkeestä johtuvan humanitäärisen kriisin kanssa.
Velkahelpotuksia tulevaisuudessa
Euroryhmän puheenjohtaja Jeroen Dijsselbloem valaa uskoa Kreikan edistymiseen uudistuksissa.
- Voi sanoa, että se vie liian pitkään. Mutta tiedän muista maista, miten vaikeaa on tehdä suurta eläkeuudistusta ja suurta verouudistusta. Ei pidä olla liian kova Kreikkaa kohtaan, hän sanoi saapuessaan euroryhmän kokoukseen.
Lainaohjelman ensimmäinen väliarvio oli tarkoitus paketoida tänään, mutta erimielisyydet sen yksityiskohdista eivät ole ratkenneet. Väliarvion valmistuminen on ehto sille, että Kreikka voi saada uutta lainaa ja että kiistellyistä velkahelpotuksista voidaan ryhtyä neuvottelemaan.
- Tässä en keskustelisi uudelleenjärjestelystä, vaan keskustelisin enemmän laina-ajoista ja korkotasoista, Stubb sanoi.
EU-maiden johtajat linjasivat viime kesänä, että Kreikan velkojen nimellisarvoa ei leikata. Velkahelpotuksista on kuitenkin luvattu neuvotella, jos tukiohjelman ensimmäinen väliarvio saadaan onnistuneesti maaliin.
Dijsselbloem on hahmotellut mallia, jossa Kreikalle luvattaisiin, että maan vuotuiset velanhoitokulut eivät missään vaiheessa saa ylittää tiettyä rajaa, esimerkiksi 15 prosenttia bruttokansantuotteesta. Malli on saanut laajaa tukea euromaista.
Virkamieslähteen mukaan velkahelpotus realisoituisi vasta 2020-luvun loppupuolella, sillä lähivuosina Kreikan velanhoitokulut ovat alhaiset.
Jos neuvottelut väliarviosta etenevät suotuisasti, se pyritään saamaan valmiiksi ylimääräisessä kokouksessa ensi viikolla.