Köy­hyy­del­lä on monet kasvot, aina se ei näy ulos­päin: "Asiat näyt­tä­vät mal­lik­kail­ta, mutta lapset eivät ole saa­neet­kaan il­ta­ruo­kaa"

Sata vuotta sitten Pelastusarmeija pyysi lehtensä Sotahuudon välityksellä ihmisiä lahjoittamaan perunoita, jotta sisällissodasta kärsineille lapsille olisi saatu edes jotain syötävää. Köyhimmissä perheissä lapsille ei ollut antaa kuin perunajauhoista ja vedestä sekoitettua velliä. Isot lapset kävivät ravintoloissa nuolemassa lautasille jääneitä tähteitä.

Nykyajan köyhyys on erilaista, pirstaloitunutta, sanoo Pelastusarmeijan markkinointijohtaja Anne Fredriksson .

–  Perheiden asiat näyttävät päällepäin ehkä mallikkailta, mutta kenties lapset eivät ole saaneetkaan iltaruokaa.

Kun köyhyys ei ole enää niin näkyvää kuin ennen, monet ehkä sen takia ohittavat asian helposti.

Pelastusarmeijan Auta ihmistä -kampanja haluaa auttaa suomalaisia, jotka elävät köyhyydessä tai syrjäytymisriskin alla.

–  Me jaamme ostokortteja, joilla avuntarvitsijat voivat ostaa ruokaa ja vaatteita, Fredriksson kertoo.

Lahjoitusvaroilla Pelastusarmeija myös esimerkiksi pyörittää Vihdin Nummelassa lasten ja nuorten kesäleirejä, jotka on tarkoitettu vähävaraisten perheiden lapsille. Ne ovat niin suosittuja, että jotkut siellä aikanaan olleet tulevat myöhemmin apuohjaajiksi.

EU:n ruoka-apua ja hävikkiruokaa

Suomen Punaisen Ristin (SPR) osastot eri puolilla maata jakavat sekä EU:lta saatua ruoka-apua että kauppojen hävikkiruokaa.

–  EU:n ruoka-apua on jaettu 31 osastossa ja hävikkiruokaa kymmenessä osastossa. Meillä on noin 13  000 avunsaajaa vuosittain, kertoo SPR:n terveyden ja hyvinvoinnin yksikön päällikkö Maria Viljanen .

Viime vuonna osastoissa jaettiin EU:n ruoka-apua 60  000 kiloa. Tänä vuonna määrä on liki 70  000 kiloa.

Avuntarve ei Viljasen mukaan ole ainakaan vähentynyt, vaan pikemminkin vakiintunut. Hän uskoo sen johtuvan muun muassa siitä, että ihmiset hakevat apua aiempaa helpommin. SPR on myös panostanut enemmän tukeen ja apuun sekä avun markkinointiin.

–  EU:n apu on hieman hankala jakaa, koska kyse on suurista määristä kuivatuotteita ja osastoilla pitäisi olla tuotteita varten välivarastot. Hävikkiruoka on monipuolisempaa ja vastaa enemmän ihmisten tarpeeseen, ja siksi sen jakaminen on usein helpompaa, Viljanen sanoo.

SPR:n ruokajakelu pyörii vapaaehtoisten avulla.

EU:n ruoka-apua jakaa SPR:n lisäksi 21 muuta järjestöä.

Avunsaajia laidasta laitaan

Avuntarvitsijoiden määrä on reilussa kymmenessä vuodessa kymmenkertaistunut, sanoo toiminnanjohtaja Heikki Hursti Veikko ja Lahja Hurstin Laupeudentyö -yhdistyksestä.

–  Kun aiemmin hakijoita oli 200–300, nyt heitä on 2  800–3  000 joka jakokerta, hän kertoo.

Apua käy Hurstin mukaan hakemassa ihmisiä laidasta laitaan.

–  On eläkeläisiä, yksinäisiä, pätkätyöläisiä, perusturvalla eläviä, opiskelijoita, yksinhuoltajia ja niin edespäin.

Sekä ruoka- että vaateapua jakavan yhdistyksen tukijoina on yrityksiä ja yksityisiä ihmisiä. Toukokuussa yhdistys sai 25  000 euroa Helsingissä esiintyneeltä Metallicalta. Se auttaa yhdistyksen toimintaa Hurstin mukaan jonkin verran eteenpäin.