Kou­lu­työ rullaa mo­ni­toi­mi­ta­los­sa

Kynnys päiväkodin ja koulun välillä katosi, kun esikoulu ja alaluokat yhdistettiin Sinetässä.

Yläkoulun Sinetässä syksyllä aloittaneet Aleksi Venäläinen ja Jimi Portaankorva viihtyvät uudessa koulutalossa. Pihakin on kaksikon mukaan parempi. Keskellä koulua avautuu avara ja valoisa ruokala. Pelipöytä kuuluu 0-2-luokan suosikkeihin. Tämän pelin avulla opetellaan muun muassa värejä ja englannin kieltä.
Yläkoulun Sinetässä syksyllä aloittaneet Aleksi Venäläinen ja Jimi Portaankorva viihtyvät uudessa koulutalossa. Pihakin on kaksikon mukaan parempi.
Yläkoulun Sinetässä syksyllä aloittaneet Aleksi Venäläinen ja Jimi Portaankorva viihtyvät uudessa koulutalossa. Pihakin on kaksikon mukaan parempi.
Kuva: Veera Vasara

– Tämä on tosi hyvä, uutuuttaan hohtavan koulutalon pihassa välituntia viettävät Aleksi Venäläinen ja Jimi Portaankorva kommentoivat.

Seitsemäsluokkalaiset kulkevat kouluun Sinettään Lehtojärveltä ja Marraskoskelta.

– Täällä on enemmän tavaraa ja uusia välineitä, telkkarit ja koneet on hyviä, Venäläinen kehaisee.

Ounasjoen monitoimitoimitalo otettiin käyttöön elokuun alussa. Peruskoulun lisäksi saman katon alle muuttivat päiväkoti, nuorisotila, kirjasto ja kansalaisopisto.

Ennen uuden koulutalon valmistumista alaluokat ja päiväkoti toimivat lähes kolme vuotta niin sanotussa viipalekoulussa, yläluokat Napapiirin yläasteen ja myöhemmin Kairatie 75:n tiloissa.

Kahden kuukauden kokemus on osoittanut talon toimivaksi, vahvistaa rehtori ja monitoimitalon johtaja Harri Törmänen.

Kaikki talossa on uutta. Sisäilmaongelmien vuoksi puretusta vanhasta koulusta ei otettu mukaan yhtään huonekalua, kirjaa tai vihkoa.

– Huokoisia materiaaleja ei saanut viedä edes väistötilaan, rehtori sanoo.

0-2-luokan tilat ovat tavallista luokkahuonetta toiminnallisemmat. Esikoululaiset Alex Koponen, Sirkku Kivilompolo ja Hilma Keränen näyttävät taitojaan kiipeilyseinän luona.
0-2-luokan tilat ovat tavallista luokkahuonetta toiminnallisemmat. Esikoululaiset Alex Koponen, Sirkku Kivilompolo ja Hilma Keränen näyttävät taitojaan kiipeilyseinän luona.
Kuva: Veera Vasara

Uudet tilaratkaisut mahdollistavat entistä tiiviimmän yhteistyön peruskoulun ja varhaiskasvatuksen kesken. Koulun erikoisuus onkin yhdistetty luokka 0–2, joka kokoaa esikoululaiset ja koulun nuorimmat samaan ryhmään.

Ryhmän käytössä on viisi eri tilaa sekä joka päivä vähintään seitsemän aikuista: kaksi luokanopettajaa, laaja-alainen erityisopettaja sekä silloin tällöin resurssiopettaja, kaksi lastentarhanopettajaa, yksi lastenhoitaja ja mahdollisesti avustaja.

– Pienempiä ryhmiä muodostetaan ensisijaisesti lasten tunne- ja sosiaalisten taitojen perusteella sekä niin sanottujen akateemisten taitojen perusteella, Törmänen kertoo.

Esimerkiksi kuusivuotias, joka osaa jo lukea, voi osallistua samaan opetukseen kakkosluokkalaisten kanssa

Taustalla on Sinetässä jo 1990-luvulla käynnistynyt yhteistyö koulun ja varhaiskasvatuksen kesken.

– Nyt pääsemme pisteeseen, jossa kynnys esikoulun ja koulun välillä katoaa.

Malli myös mahdollistaa varhaisen puuttumisen mahdollisiin erityistuen tarpeisiin jo ennen koulun aloittamista.

Rehtori Harri Törmänen on myös monitoimitalon johtaja. Kaareva lukunurkkaus löytyy äidinkielenluokasta, jonka takaosa palvelee iltaisin omatoimikirjastona.
Rehtori Harri Törmänen on myös monitoimitalon johtaja. Kaareva lukunurkkaus löytyy äidinkielenluokasta, jonka takaosa palvelee iltaisin omatoimikirjastona.
Kuva: Veera Vasara

Rovaniemen kaupungille yli seitsemän miljoonaa euroa maksanut monitoimitalo on ollut merkittävä investointi. Niin ikään Ounasjoen varrella sijaitsevaan Meltaukseen valmistui vastaava rakennus keväällä.

Rehtori Harri Törmäsen mukaan rakennus on jo osoittautunut vetovoimatekijäksi, joka saa lapsiperheitä muuttamaan Sinettään: koulun oppilasmäärä on kasvanut vuoden aikana noin 20 lapsella.

– Uusia tulijoita on ollut etenkin alaluokilla.

Koulutilat on suunniteltu yksisarjaiselle alakoululle ja kaksisarjaiselle yläkoululle.

– Tällä hetkellä kahdeksansia luokkia on vain yksi, joten tilaa on vielä yhdelle opetusryhmälle.

Myös neliryhmäinen päiväkoti on lähes täynnä, vapaita paikkoja on enää kolme pienimpien ryhmässä.

Vuonna 2016 uudistunut opetussuunnitelma on sekin huomioitu tilojen suunnittelussa. Osa luokkahuoneista on yhdistetty toisiinsa pariovin, jolloin kaksi luokkaa voidaan tarvittaessa yhdistää yhdeksi tilaksi. Myös kalusteet ovat muunneltavia ja helposti liikuteltavia. Sisätiloissa ei käytetä ulkokenkiä, joten lattiamateriaaleina on voitu käyttää esimerkiksi melua vaimentavaa kokolattiamattoa.

Vaikka rakennus hohtaa uutuuttaan, viihtyy koulun ja päiväkodin väki myös ulkosalla.

– Osallistava elämyksellinen oppimisympäristö, luonto, avautuu meillä heti oven ulkopuolella ja sitä myös hyödynnämme paljon opetuksessa, rehtori muistuttaa kyläkoulun vahvuudesta.

Vetoomus vaatii Sinettään suojatietä ja paikallisbusseja

Joukko kyläläisiä kaipaa parannusta Sinetän jalankulkijoille, pyöräilijoille ja bussiliikenteen käyttäjille. Viikko sitten ryhdyttiin keräämään nimiä vetoomukseen, jossa vaaditaan alueen nopeusrajoitusten pienentämistä, lisää kevyen liikenteen väyliä ja parempia julkisia kulkuyhteyksiä. Vetoomus luovutetaan lähitulevaisuudessa Rovaniemen kaupungille.

Tällä hetkellä vetoomuksen on allekirjoittanut noin 230 sinettäläistä.

– Sinetässä Kittiläntien yli ei mene ainuttakaan suojatietä, kun Meltauksessa niitä on useita, vertaa Hanne Teppo, yksi vetoomuksen alullepanijoista.

Vaihtoehtona suojatielle hän mainitsee alikulkutunnelin rakentamisen. Myös 60 kilometrin nopeusrajoituksen alue koetaan liian lyhyeksi ja sitä toivotaan laajennettavaksi molempiin suuntiin Kittiläntietä sekä Sinetänsalmentien ja Pellontien osuuksille.

– Talven liukkailla vaaratilanteita tulee, etenkin kun ohiajava liikenne ei aina noudata nopeusrajoitusta.

Takana on huoli ennen kaikkea lasten turvallisuudesta, kun uusi monitoimitalo on lisännyt lapsiperheiden määrää Sinetässä.

Julkisen liikenteen osalta Teppo vertaa tilannetta Muurolaan, jonne kaupungin paikallisbussit kulkevat useita kertoja päivässä – Sinettään eivät kertaakaan.

Sinettäläiset ovat hakeneet parannusta liikenneturvallisuuteen ennenkin. Vuosi sitten koulun ja päiväkodin yhteinen vanhempaintoimikunta lähestyi Lapin ely-keskusta asian tiimoilta.

Esitys 60 kilometrin nopeusrajoituksen laajentamisesta ja suojatiestä eivät saaneet vihreää valoa.

– Nämä ovat monen tekijän summana tehtäviä ratkaisuja, joita ohjaa Liikenneviraston ohjeistus, sanoo liikenneturvallisuusinsinööri Merja Lämsä.

Esimerkiksi liikennemäärät, asutuksen määrä 500 metrin säteellä, mutkaisuus ja mäkisyys sekä liittymien määrä ja sijainti huomioidaan ratkaisuissa.

Vuonna 2014 uudistuneen ohjeistuksen mukaan suojatietä ei voi sijoittaa 60 nopeusrajoituksen alueelle ilman valo-ohjausta.

– Jos esimerkiksi Meltauksessa tai muualla Lapissa tällaisia on, ne ovat vanhan ohjeistuksen ajalta, Lämsä sanoo.

Mikä? Ohjelma

Ounasjoen monitoimitalo

Valmistui elokuussa, jolloin peruskoulu ja päiväkoti aloittivat uudessa rakennuksessa.

Talossa toimivat lisäksi nuorisotila, kansalaisopisto ja omatoimikirjasto, jonne pääsee kirjastokortilla.

Ounasjoen peruskoulussa 212 oppilasta, alakoulu on yksisarjainen, tällä hetkellä seitsemäs ja yhdeksäs luokka kaksisarjaisia.

Ounasjoen päiväkodissa on 70 lasta neljässä ryhmässä.

Monitoimitalon rakentaminen maksoi yli seitsemän miljoonaa euroa.

Avoimet ovet

Lauantaina kello 10-15 Ounasjoen monitoimitalolla Sinetässä.

Talon toimijat, lähialueen kylät ja monet muut tahot esittäytyvät.

Ohjelmassa oppilaiden opastamia talokierroksia, kansalaisopiston musiikkiesityksiä ja työnäytöksiä. Omatoimikirjastossa kirjavinkkausta, Onni-auton pisteellä jumppatuokioita.

Kakkukahvitarjoilu, soppatykkilounas viisi euroa.

Piha-alueella myynnissä paikallisia tuotteita.

Nuorisotila Zillari avoinna.

Ilmoita asiavirheestä