Pääkirjoitus

Koulut uuden edessä

Uuden opetussuunnitelman on määrä lisätä oppilaiden itsenäistä työskentelyä ja kriittistä ajattelua. Pelkona on, että leikkaukset tekevät tavoitteet tyhjiksi.

Koulut avaavat ovensa Lapissa tällä ja ensi viikolla. Ekaluokkalaisia on enemmän kuin aikoihin, noin 2 000, joista osa jännittää ensimmäistä koulupäiväänsä jopa enemmän kuin jouluaattoa.

Jännittäjiä saattaa löytyä tällä kertaa myös opettajainhuoneesta, sillä opettajia odottaa työpaikalla uusi, haastavalta kuulostava opetussuunnitelma. Sen myötä opettaja opettaa ja arvioi oppilaitaan jatkossa yksilöllisesti yli ainerajojen hyödyntäen työssään sähköisiä oppimateriaaleja ja älykkäitä työvälineitä. Keskiössä on opetuksen toiminnallisuus. Tavoitteena on, että opetus ohjaa lasta ja nuorta aikaisempaa itsenäisempään tiedonhakuun ja kriittisempään ajatteluun. Suunnitelmassa puhutaan ilmiöoppimisesta, missä eri oppiaineet nivoutuvat toisiinsa eri asiakokonaisuuksien ympärille.

Muutos on suurin pikkukuntien ja -kaupunkien kouluille, joita valtaosa Suomen kouluista ja lähes kaikki Lapin koulut ovat. Moni opettaja kysyy itseltään sitä, osaako ja jaksaako hän opettaa niin kuin suunnitelma käskee.

Oman lisähaasteensa uuteen opetustyyliin sopeutumiselle tuovat vaikeat ajat. Moni koulu aloittaa lukukautensa evakossa, kiitos epidemian lailla kouluihin levinneiden sisäilmaongelmien. Tilannetta eivät tee yhtään helpommaksi kuntien pahenevat talousongelmat ja jatkuvat säästötalkoot, jotka nakertavat koulutuksen resursseja. Riittämättömyyden tunnetta voi lisätä opettajissa sekin, etteivät he ole saaneet kaaoksen keskellä riittävästi tieto- ja viestintäteknologian täydennyskoulutusta.

Uusi opetussuunnitelma on saanut sinällään myönteisen vastaanoton. Aika on ajanut vanhan suunnitelman ohi.

Tuore, vielä julkaisematon Oma Linja-selvitys kertoo karun tilanteen. Peruskoulun oppilaiden väliset erot ovat kasvaneet, eikä suomalaisen koulujärjestelmän kuningasidea eli tasa-arvo enää toteudu. Eriarvoistuva peruskoulu lisää nuorten syrjäytymisriskiä, kun yhä useampi koulunsa päättävistä ei osaa kunnolla lukea, laskea saati opiskella. Suurimmassa vaaravyöhykkeessä ovat Itä- ja Pohjois-Suomen pojat, joiden oppimistulokset suhteessa sekä tyttöihin että koko maan nuoriin ovat romahtaneet (Yle 8.8.).

Uuteen opetussuunnitelmaan liittyykin isoja odotuksia. Siitä odotetaan peruskoulun pelastajaa, mitä se ei tietenkään voi olla varsinkaan, jos valtio ja kunnat unohtavat leikkauslistoja laatiessaan sen, että koulutus on tukipilari, johon maamme kilpailukyky, yhteiskuntarauha ja jopa demokratia loppupelissä nojaavat.