Suomi ei enää hallitse entiseen tapaan 15-vuotiaiden koulutaitoja mittaavia Pisa-tutkimuksia. Tulokset ovat silti hyviä. Kansainvälisesti yllämme yhä korkealle, ja eurooppalaisten maiden joukossa jopa kärkisijalle.
Pisa-tutkimuksia on kritisoitu pelkästä tietotason mittaamisesta. Tuoreessa vuoden 2015 tutkimuksessa mukaan otettiinkin myös hyvinvointikartoitus, ja siinä Suomi menestyi suorastaan loistavasti.
45 prosenttia suomalaisnuorista ilmoitti olevansa erittäin tyytyväisiä elämäänsä. OECD-maiden keskiarvo on 34 prosenttia. Etenkin pojat kokevat elämänsä Suomessa hyvin myönteiseksi. Lisäksi elämäänsä tyytymättömiä nuoria on meillä vähän.
Hyvinvointitutkimuksen tulos saattaa vaikuttaa yllättävältä. Missä on kaikki se näköalattomuus, koulujen keskeyttäminen ja työntekomotivaation puute?
Helsingin Sanomien haastatteleman professori Jouni Välijärven mukaan Suomen valtti on positiivinen koulukulttuuri, jossa käytetään vähän ulkoisia testausjärjestelmiä. Rento koulussaolo on kokonaiskasvun kannalta terveempää kuin se, että nuori tuntisi jatkuvaa menestymisen painetta.
Opiskelujen keskeyttäminen ei Pisa-tutkimuksessa näy, koska 15-vuotiaat ovat vielä oppivelvollisuusiässä. Sen sijaan heikko motivaatio kovaan työntekoon näkyy. Sen me tiedämme myös aiemmista suomalaisia koululaisia koskevista tutkimuksista.
Merkillepantavaa Pisa-tuloksissa on ero tyttöjen ja poikien välillä. Yleisesti Suomessa ollaan huolissaan poikien tilanteesta, mutta tutkimuksessa hälytysmerkit näkyivät tyttöjen vastauksissa. Tytöt pärjäsivät tietotestissä poikia paremmin, mutta peräti yhdeksän prosenttia heistä kertoi olevansa tyytymätön elämäänsä.
Hyvä ja kiinnipitämisen arvoinen asia Pisa-tutkimuksessa on se, että moni tiedollisesti pärjännyt maa jäi hyvinvoinnissa kauas Suomen taakse. Esimerkiksi Etelä-Korean ja Japanin nuoret saivat korkeat arvosanat tiedon mittaamisessa, mutta samalla kertoivat olevansa tyytymättömiä elämäänsä.
Pisan mukaan tärkeää nuorten hyvinvoinnille on se, että oppilas tuntee kuuluvansa kouluyhteisöön. Elämänmyönteisyys kulkee vahvasti käsi kädessä yhteenkuuluvuuden tunteen kanssa. Se on Pisan perusteella yksi niistä asioista, jotka Suomenkin nuorilla on heikentynyt.
Suomessa on hyvä jatkossakin muistaa, ettei pelkkä koulumenestys takaa hyvää ja tasapainoista elämää. Ensisijaisesti lapset ja nuoret tarvitsevat tukea, rohkaisua ja hyväksyntää.