Vain vajaa kuukausi sitten taiteilijakollektiivi, jonka riveihin kuulun, koki mullistuksen elinpiirissään. Yhtäkkiä entinen kasarmirakennus, jossa työhuoneemme ovat, sai rinnalleen punaisen ristin ylläpitämän pakolaisten vastaanottokeskuksen.
He olivat ilmestyneet pihapiiriimme kirjaimellisesti yhden yön aikana.
Seuraavana aamuna kaikki oli toisin.
Yhteiselomme oli alkanut. Pihapiiri kuhisi tulokkaita.
Nyt näen heitä päivittäin.