Yhä useammalla kaupungilla ja kylällä on oma kohtaamispaikka sosiaalisessa mediassa. Tyypillisimpiä ovat sivustot, joilla jaetaan valokuvia ja muistoja vuosikymmenten takaa. Samalla kerrotaan erilaisten yhdistysten järjestämistä kotiseutuun liittyvistä tapahtumista.
Suomen Kotiseutuliitossa ollaan tyytyväisenä seurattu kotiseututyön levittäytymistä some-maailmaan.
- Olemme uteliaana seuranneet sivusta toiminnan kehittymistä. Paikkakuntakohtaisten ryhmien takana on yleensä 2–3 tyyppiä, jotka ovat polkaisseet toiminnan liikkeelle. Erilaisia kotiseutuun liittyviä ryhmiä löytyy etenkin Facebookista niin paljon, ettei niiden tarkkaa määrää voi edes tietää, Vanhatalo toteaa.
Pelkästään yksityisten ihmisten varassa ei kotiseututyö netissä ole. Kotiseutuliitolla on 700 jäsenyhdistystä ja monet yhdistyksistä ovat lähteneet omia ryhmiä ja sivuja luomaan.
- Monet meidän yhdistyksistä ovat huomanneet sen, että kannattaa olla siellä, missä ihmiset viettävät vapaa-aikaansa. Muistojen jakamisen lisäksi yhdistykset markkinoivat sivuilla omaa toimintaansa ja tapahtumiaan. Kotiseutuliitto pyrkii antamaan neuvoja ja vinkkejä, mitä asioita pitää ottaa huomioon sivustoja luotaessa, toiminnanjohtaja Riitta Vanhatalo kertoo.
Sukupolvesta toiseen
Kajaanilainen Raija Närhi perusti Vintage Kajaani-ryhmän alkuvuodesta 2013. Perustamisen taustalla oli Närhen kiinnostus vanhoihin valokuviin ja kaupunkikuvan muuttumiseen. Kolme ja puoli vuotta myöhemmin ryhmässä on lähes 9000 jäsentä ja liittymispyyntöjä tulee päivittäin.
- Minulla toiveena oli ihmisten aktivointi ja kiinnostuksen herättäminen siihen, kuinka kaupunki on muuttunut vuosien saatoissa. Kun heinäkuun lopulla järjestimme Kajaanissa ryhmän merkeissä Vintage-tapaamisen, niin viikon aikana tuli sata uutta jäsentä. Ryhmän suosio ei ole hiipunut. Tämä on mitä suurimmassa määrin kotiseututyötä, Raija Närhi toteaa.
Lähes päivittäin sivuille ladataan uutta katsottavaa jäsenten toimesta. Perhealbumien aarteet, vanhat postikortit, lehtileikkeet ja vähän tuoreemmatkin valokuvat saavat hyvähenkistä keskustelua aikaan.
- Keskustelu sivuilla on ollut vilkasta ja hyvähenkistä. Vanhin ryhmään liittyjä on minun tietoni mukaan ollut liittyessään 86-vuotias. Lapsenlapset ovat luoneet isovanhemmilleen Facebook-profiileja, jotta nämä ovat päässeet liittymään Vintage Kajaaniin, Närhi naurahtaa.
Muistot yhdistävät
Vintage-sivuston sisältö on tyypillisimmillään sivulle ryhmän jäsenen toimesta lisätty valokuva vuosikymmenten takaa. Kuvaan voi liittyä ajankohdasta tai kuvassa olevista ihmisistä.
- Tietty rakennus tai kadunkulma yhdistää ihmisiä yli sukupolvien. Teini-ikäiset vuosikymmenestä toiseen liittyvät samoilla kulmilla, Riitta Vanhatalo toteaa.
Kotiseutuliitossa ei uskota nettimaailman kotiseuturyhmien syrjäyttävän perinteistä kotiseututyötä kuten kotiseutukirjojen julkaisua.
- Ilmiö voi jopa ruokkia kotiseutukirjojen kustannusta. Kun kuvia julkaistaan ryhmissä, niiden pohjalta voi syntyä kirjaideoita tai muuta toimintaa. Näitä voivat olla erilaiset tapaamiset ja yhteiset kuvankatseluillat, joissa päästään muistoista keskustelemaan, Suomen Kotiseutuliiton toiminnanjohtaja Riitta Vanhatalo uskoo.
Juttua päivitetty 6.8. klo 13:44: lisätty kainalojuttu
STT
Kajaani
Facebook-ryhmissä julkaistavien valokuvien tekijänoikeudet ovat asia, joka ei aina pyöri päällimmäisenä kuvien lataajien mielessä. Niin ammattilaisten kuin harrastajakuvaajien edunvalvojana toimiva Finnfoto (Suomen Valokuvajärjestöt ry) törmää valokuvien luvattomaan käyttöön joka päivä.
- Tämän asian kanssa olemme tekemisissä päivittäin. Saamme asian tiimoilta keskimäärin 3–4 yhteydenottoa päivässä, arvioi Finnfoton toiminnanjohtaja Mikko Säteri.
Luvattomasta käytöstä voi tulla muhkea lasku, mikäli kuvan oikeuksienhaltija haluaa asiaan puuttua.
- Valokuva on tuote tai hyödyke, jota myydään ja vuokrataan. Jos se otetaan luvatta käyttöön, se ei ole kannattavaa liiketoimintaa, kiteyttää Säteri.
Maalaisjärkeä kannattaa käyttää kuvia eri sivustoille ladatessa.
- Kannattaa istuttaa itsensä kuvan ottajan asemaan. Jos olisit ottanut itse postikorttiin valokuvan, niin haluaisitko työtäsi hyödynnettävän ilman korvausta. Sama on tilanne myös kirjoissa julkaistujen kuvien kanssa, Mikko Säteri huomauttaa.
- Kuvien julkaiseminen tulee ongelmalliseksi myös silloin, kun kuvassa on ihmisiä. Jos ihminen on ollut koulukiusattu, hän ei välttämättä halua vanhaa luokkakuvaa julkaistavan, Säteri jatkaa.