– Kaikki alkaa kouluista. Ongelmana on se, että koulut, poliisit ja sosiaalipalvelut eivät yhdistä voimiaan, sanoo sosiaalista Easas-yritystä Ruotsissa pyörittävä Geir Stakset STT:lle Helsingin Hanasaaressa.
Staksetin mukaan turvaverkkojen toimimattomuus ja huono asuntopolitiikka Ruotsissa ovat johtaneet kelvottoman maineen saaneisiin kouluihin, mikä saa osan ihmisistä muuttamaan pois. Näin osattomuuden kokemukset keskittyvät.
Stakset oli yksi puhujista Ruotsin ja Suomen syrjäytymismekanismeja käsittelevässä seminaarissa.
Staksetin yritys Easas on lyhenne sanoista en annan sidan av Sverige, toinen puoli Ruotsista. Easas pyrkii Ruotsissa yhteistyössä viranomaisten kanssa tarjoamaan palveluita ihmisille, jotka ovat huumeiden tai rikosten vuoksi haavoittuvassa asemassa yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla.
Staksetin mukaan kehitys Ruotsissa on johtanut siihen, että esimerkiksi jengejä ei välttämättä enää tunnista tunnuksista.
– Nyt ihmiset kuuluvat samaan jengiin, koska he asuvat samalla alueella. Toiminta on paljon raaempaa kuin ennen, ja jengeillä ei ole enää välttämättä tunnistettavia johtajia.
Stakset löysi tarpeen yritykselleen kirjaprojektistaan, jossa hän haastatteli jengeissä olleita vanhempia. Pappa & Kriminell -kirjan lisäksi hän on kirjoittanut kirjan Gängmedlem. Hänen veljensä Sebbe Staxx on tunnettu paitsi rikoksistaan myös Kartellen rap-yhtyeestä.
Viranomaisten pitäisi toimia paremmin yhteen myös Suomessa
Taneli Karinen Itä-Helsingin lastensuojelusta näkee tiedonsiirtymisen eri viranomaisten välillä yhtenä ongelmana myös Suomessa. Hän uskoo, että jos Suomi muuttuu enemmän luokkayhteiskunnaksi, myös kokemukset osattomuudesta lisääntyvät.
Karinen ei kuitenkaan sano näkevänsä viitteitä jengiytymisestä. Hänen mukaansa ainakin tällä hetkellä ongelmana vaikuttavat olevan enemmänkin nuoret, jotka hautautuvat omiin todellisuuksiinsa koneen ääreen ilman sosiaalisia kontakteja.
– Olemme luoneet hajanaisen asuinrakenteen, jossa sosiaalista asumista sekoitetaan omistusasumisen kanssa. Se ei ole mahdollistanutkaan kovin monessa paikassa sosiaalista kiehumista.
Seminaarin isällä rankka rikostausta
Seminaarin järjestäjällä Janne Ranisella on henkilökohtaisesti kokemuksia sekä ulkopuolisuudesta että vakavista rikoksista. Seminaari on elinkautista istuvan Ranisen lopputyö restonomiopintoihin.
Raninen oli mukana murhaamassa ruotsinturkkilaista lapsuudenystäväänsä Volkan Ünsalia Helsingin Vuosaaressa 15 vuotta sitten ja istuu yhä elinkautista rikoksesta. Ruotsissa lapsena asunut Raninen on myös ampunut jugoslaavitaustaisen mafioson Solvallan raviradalle vuonna 1998.
Kuinka kahdessa maassa rikollisuutta nähnyt Raninen näkee Suomen ja Ruotsin erot ja yhtäläisyydet?
– Voin sanoa, mikä ei toimi Suomessa eikä Ruotsissa. Viranomaiset, kolmannen sektorin järjestöt ja yksityishenkilöt eivät pääse yhdessä nuoriin kiinni. Pitäisi oppia tekemään yhteistyötä.
Ranisen kokemusten mukaan useammat suomalaiset nuoret tuntevat kuuluvansa yhteiskuntaan kuin ikätoverinsa Ruotsissa.
Keväällä 2018 Ruotsissa on julkaistu Raniselta ja toimittaja Ivar Andersenilta Ranisen elämäkerta De kallar mig Solvallamördaren, jossa Raninen avaa murhien lisäksi omaa osattomuuden kokemusta toisen polven maahanmuuttajana. Raninen on myös perustanut Voikukkalapset ry:n. Yhdistys tukee lapsia, joiden vanhempi tai vanhemmat ovat vankilassa.
