Metsäautoteiden kunto rapistuu, sillä niistä ei pidetä riittävästi huolta.
Teiden rakenteita parantavia peruskorjauksia tehtiin viime vuonna enää noin tuhannelle kilometrille, kun määrän pitäisi olla ainakin kolminkertainen.
Kolmasosa Suomen 450 000 kilometrin tieverkosta on metsäteitä. Kunto heikkenee nimenomaan yksityisillä metsäteillä, joita on lähes 100 000 kilometriä, eli viidesosa maan tiestöstä.
Metsäteiden heikentyvä kunto haittaa niin metsäteollisuuden puuhuoltoa kuin tavallisten luonnossa liikkujienkin kulkemista.
–Korjausvelkaa tulee väkisin. Kyllähän puu saadaan vielä metsästä pois, mutta jos mennään vaikka kymmenen vuotta eteenpäin, niin ongelmia tulee, arvioi metsäteiden johtava asiantuntija Mika Nousiainen Suomen metsäkeskuksesta.
Yksityisten tiekuntien into peruskorjauksiin on hiipunut jo vuosia, mutta tilanne suorastaan romahti viime vuonna, kun valtion kemera-tuen ehtoja heikennettiin. Suurin osa metsäautoteistä rakennettiin 1970–80-luvuilla, joten suuri osa verkostosta on nyt peruskorjausiässä.
–Houkutteleminen on tässä se iso asia. Jonkun pitää ylipuhua osakkaat, selittää metsäalan tutkimusyrityksen Metsäteho Oy:n toimitusjohtaja Heikki Pajuoja .
Yksityisteiden tienpidosta vastaavissa tiekunnissa voi olla kymmeniäkin osakkaita, mutta ei välttämättä sellaista aktiivia, joka ryhtyisi ajamaan asiaa. Metsäteitä koskee sama ilmiö kuin metsänomistajiakin: monet osakkaat ovat ikäihmisiä, tai alueelta kaupunkeihin muuttaneita perillisiä, joilla ei ole enää arkielämässään kosketusta omaisuuteensa.
Korjaus voi kaatua myös riitaan kustannuksista, jos osa tieosakkaista katsoo, ettei hyödy remontista. Tiekunnissa enemmistö ratkaisee päätökset.
Peruskorjausten lisäksi myös metsäteiden normaalit vuosittaiset kunnossapitotyöt on usein lyöty laimin.
Kun Suomen metsäkeskus teki viime vuonna tarkastuksen vuonna 2008 perusparannetuille teille, paljastui, että joka neljäs tie oli välittömän korjauksen tarpeessa. Lopuista suurin osa kaipasi lisäksi erilaisia hoitotoimia.
Ilmastonmuutos ja kuljetuskaluston painon lisääntyminen tuovat lisärasitusta metsäteille.
–Osa teistä on niin heikkorakenteisia, että niillä ei pystytä kesällä ajamaan ollenkaan, kertoo rovaniemeläinen kuljetusyrittäjä Jarmo Tolonen .
Tolonen uskoo, että metsäteiden kunto alkaa kiinnostaa yksityisiä maanomistajia, kun puun kysyntä kasvaa.