Viime vuonna poliisi sai 135 tehtäväilmoitusta Meri-Lapissa kadonneesta vajaakuntoisesta henkilöstä. Määrä on kasvanut selvästi parin viime vuoden aikana.
Kaikki katoamiset eivät ehdi poliisin tietoon, ja osassa tapauksista kyse voi olla samoista toistuvasti eksyksiin joutuvista henkilöistä. Tilastot kertovat silti suuntauksen, eikä se näytä hyvältä.
Poliisi ei kirjaa erikseen muistisairaiden eksymisiä. Vajaakuntoisten luvussa ovat mukana vanhukset, kehitysvammaiset ja sairaat. Suurin osa tapauksista kuitenkin koskee Kemi–Tornion alueella ja yleensäkin muistisairaita.
Onneksi kadonnut löytyy tavallisesti nopeasti, kuten viime viikolla, kun Kemissä etsittiin 84-vuotiasta muistisairasta naista.
Aina ei käy yhtä hyvin. Kemiläinen muistisairas iäkäs mies löytyi kesäkuussa menehtyneenä. Hän ehti olla kadoksissa noin kolme viikkoa.
Osasyyksi katoamisten kasvuun on arveltu hoivapaikkojen vähentämistä. Entistä useampi muistisairas sinnittelee kotonaan etenevän tautinsa kanssa, koska palveluasuntoja ei ole riittävästi.
Kemissä poliisi on kirjannut viime aikoina vuosittain noin 50–60 vajaakuntoisen katoamistapausta.
–Tieto menee aina sosiaalityön päivystykseen, joka tekee raportin. Tilannetta selvitetään ja yritämme ratkaista sen mahdollisimman nopeasti. Jonoja tehostettuun ympärivuorokautiseen hoivaan on, mutta kriisitilanteissa niitä myös ohitetaan, kertoo Kemin kaupungin vs. sosiaali- ja terveystoimenjohtaja Outi Kääriäinen .
–Nykytrendin mukaan pyrimme ylläpitämään palvelut tehokkaina kotiin. Toki on tiedostettu muistisairaiden erityisongelmat ja käyty ratkaisuista keskusteluja. Sairauden kehittymisessä on erilaisia vaiheita, joita parhaiten osaa arvioida lääkäri.
Kokonaistilanteen hyvä hallinta ei ole viranomaisillekaan helppoa. Kääriäisen mukaan turvalaitteet voivat olla johonkin pisteeseen asti ratkaisu. Kun sairaus etenee, nekään eivät enää riitä. Turvaranneke tai seurantalaite unohtuu, matkapuhelimen käyttöä ei hallita, pitkäaikainen oma koti muuttuu vieraaksi ja kaipuu lapsuuden maisemiin kasvaa.
–Muistiongelmaiset ovat usein liikuntakykyisiä. Täytyy muistaa, että he saattavat aiheuttaa vaaraa myös muille ihmisille. Osa voi muuttua aggressiivisiksi.
Kemissä on vanhuksille tehostetun palveluasumisen paikkoja 268, joista 182 omia ja 86 yksityisiltä toimijoilta ostettavia. Lisäksi kaupungilla on 32 vanhainkotipaikkaa.
Torniossa poliisin tietoon tulleet vajaakuntoisten katoamiset ovat lyhyessä ajassa kaksinkertaistuneet.
–Ikäihmisten ja muistisairaiden määrä on kasvanut. Tällä hetkellä on tiedossa, että vanhusten tehostettuun palveluasumiseen on noin 20:llä tarve, mutta paikkaa ei ole juuri nyt osoittaa, kertoo vs. vanhus- ja hoitopalveluiden päällikkö Teija Rousu .
Tornion kaupungilla on vanhuksille 147 tehostetun palveluasumisen paikkaa. Niistä 49 on omia ja 98 palveluseteliperusteisia eli yksityisten toimijoiden tarjoamia. Omistakin paikoista osa toimii vuokratiloissa.
–Olemme lisänneet myös niin sanottua tavallista palveluasumista. Tämä tarkoittaa sitä, että aamusta iltaan paikalla on henkilökuntaa, öisin käy partio. Yhteisöllisyys auttaa ihmisiä selviämään pidempään ilman jatkuvaa ympärivuorokautista hoivaa, vaikka yksin asuminen olisi jo riski.
Suunnitteilla on Putaalle noin 20 uutta vanhusten palveluasumisen paikkaa, jos rahoitus heltiää. Paikat saataisiin remontoimalla soveliaat tilat kaupungin entisiin vuokrataloihin.
–Kaivataan uutta ajattelua ja rakennemuutosta. Monentasoista palvelua voisi sijoittaa joustavasti samoihin kortteleihin ja lisätä juuri sitä yhteisöllisyyttä.
Muistisairaus on turvallisuusriski
Lähimuistin vaikeuksien takia tavarat joutuvat helposti hukkaan ja ohjeet unohtuvat.
Muistisairas ehkä tietää olevansa eksyksissä, muttei osaa kertoa, minne on menossa tai kenelle soittaa. Sanat katoavat.
Yksin asuminen ja yksinolo altistavat eksymisille.
Muistisairas voi eksyä tutussakin ympäristössä. Vuorokauden- ja vuodenaikojen erottaminen vaikeutuu, siten myös säänmukainen pukeutuminen.
Hahmottamisen ongelmien takia varjot voivat näyttäytyä aukkoina tai autonvalot tulipaloina.