Länsikosken kyläläiset rakensivat talkoilla itselleen seuratalon 1950-luvulla. Keminmaan kunnalle myyty rakennus ehti jo rapistua, mutta nyt se saa uuden elämän – jälleen talkoilla.
Tuleekohan ketään, aprikoi Itä- ja Länsikosken kylät ry:n puheenjohtaja Tuula Eilittä toukokuun viimeisen viikonlopun alla.
Yhdistys oli hakenut ja saanut Leader-hanketukea Kosken Voiman talon kunnostamiseen, jonka se oli vuokrannut kylätaloksi Keminmaan kunnalta. Tuen nostaminen edellyttää talkootyötä, tässä tapauksessa tarkalleen 2 333 tunnin verran.
Eilittä hätäili turhaan. Töihin tarttui viikonlopun aikana yli 30 ihmistä. Samanlainen kuhina kävi kaksi viikkoa myöhemmin. Vilinässä on hyörinyt mukana myös lapsia muun muassa mehubaaria pitämässä – ja oppimassa yhteisöllisyyttä.
Talo on saanut nyt uuden katon ja ulkomaalin. Rapistuneita ikkunanpuitteita on vaihdettu. Risukoita on raivattu ja varastoja tyhjennetty.
Kyläläiset ovat ahertaneet pitkiä päiviä. Onneksi talossa on keittiö ja kahvio. Muonituksen järjestämisessä ei ole ollut ongelmia.
Kemijoen vastarannoilla sijaitsevia Itäkoskea ja Länsikoskea yhdistää Taivalkosken voimalaitoksen patosilta.
–Meillä oli aikaisemmin toimitila Juopperin kartanon yläkerrassa Itäkoskella. Kartanossa toimineen hoivakodin omistaja vaihtui, ja tiedossa oli muutoksia, Tuula Eilittä sanoo.
Hoivakoti lakkautettiinkin tänä keväänä. Koko kartano on nyt myynnissä.
–Itäkosken koulu on yksityisomistuksessa ja Länsikosken koulu purettu.
Keminmaan kunta oli valmistelemassa Kosken nuorisotaloksi aikoinaan uudelleen nimeämäänsä Kosken Voiman rakennusta myyntiin.
–Kävin kunnanjohtaja Mauri Posiolle puhumassa, että älkää myykö. Jospa vaikka ostamme sen, kun 1.6.2017 solmittu vuokrasopimus päättyy.
Talo palaa juurilleen. Länsikosken kyläläiset rakensivat sen talkootyöllä ja lahjoitusmateriaaleilla seuratalokseen 1950-luvulla. Kylän omalla voimistelu- ja urheiluseura Kosken Voimalla oli rakennuksen vieressä urheilukenttäkin, joka on nyt pusikoitunut.
–Kunta on joskus silpunnut tontin tosi pieneksi. Urheilukentästä pitäisi tehdä toinen vuokrasopimus, Tuula Eilittä kertoo.
Hankerahoituksen hakemisessa oli iso työ.
–Meillä oli juhlapäivä helmikuun lopussa, kun päätös tuli. Saimme hakemamme täysimääräisenä, Eilittä iloitsee.
Kunnostusbudjetti on lähes 100 000 euroa, josta 65 prosenttia on Leader-rahaa materiaaleihin ja 35 prosenttia omarahoitusosuutta. Jälkimmäinen hoidetaan niillä vähintään 2 333 tunnin talkoilla.
–Kunta ei ole asettanut meille remontointivelvollisuutta, ihan omasta aloitteesta tämä lähti. Tarkoitus on, että peruskorjaus on valmis syyskuun 2019 loppuun mennessä.
Talo saa uudet ulkoportaat ja invaluiskan. Ikkunat, sisäseinät ja -katot kunnostetaan ja maalataan, salin lattia hiotaan ja lakataan, valaistusta uusitaan.
–Keittiöön hankimme uuden lieden ja jää-pakastekaapin, saliin uudet pöydät ja tuolit, Tuula Eilittä luettelee.
Sisäänkäynnin edustalle on tulossa laatoitus ja pihalle murskepinta.
Vaikka talon kunnossapito on viime vuosikymmeninä ollut niukkaa, sen rakenteet ovat hyvässä kunnossa.
–Ei ole ollut kosteusvaurioita. Talo seisoo ryhdikkäästi pystyssä, joten perustukset on aikoinaan tehty huolella. Ulkovuorilaudatkin osoittautuivat yllättävän hyvin säilyneiksi, kertoo kyläyhdistyksen remonttihankkeen tekninen vastaava, rakennusmestari Mikko Hjulberg .
Yhdistys on jo suunnitellut uutta toimintaa. Lipunmyyntikoppi ja narikka ovat yhä tallella ja kunnossa, joten:
–Sitten kun saamme kaiken valmiiksi, järjestämme Saari-Onnelan muistotanssit, Tuula Eilittä lupaa.
Saari-Onnelan tanssipaikka jäi veden alle Itäkoskella, kun Taivalkosken voimalaitos rakennettiin 1970-luvun alkupuolella.
–On kaavailtu entisten nuorten tapaamista, karaokeiltoja, jousiammuntakerhoa. Toiveissa on toimintaa lapsille.
–Täällä on hyvä pitää kokouksia ja juhlia. Talon vuokraaminen ja kunnostus on todella arvokas asia kylille. Seurakunta on jo kysellyt, voisiko tätä käyttää ikäihmisten kerhotilana.
Kosken Voiman talossa on harrastettu viime vuosina lentopalloa ja kahvakuulavoimistelua sekä järjestetty hirvipeijaisia.
Nämä toiminnot jatkuvat. Karihaaran Erämiesten väkeä tuli talkoisiinkin.
Mikko Hjulbergille tienoo on tuttu lapsesta asti. Rakennusluvan talo sai vuonna 1954, avajaisia juhlittiin 1958.
–Joka sunnuntai järjestettiin sarjahiihtokisat. Monta kertaa viikossa kävin täällä painia harrastamassa, hän kertoo.
–Länsikosken koulu käytti urheilukenttää. Kuula- ja kiekkoringit sekä korkeushyppypaikka löytyvät vieläkin tuolta pusikoitten alta.