Työpaikkansa säilyttäneillä asuntovelallisilla on ollut jo vuosia kissan päivät. Asuntolainojen ja myös muiden velkojen korot ovat olleet poikkeuksellisen matalia kymmenkunta vuotta, mikä on huomattavasti helpottanut lainan lyhentämistä. Nyt maksetaan lähinnä pankin marginaalia ja muita maksuja. Yleisimmät viitekorot ovat miinusmerkkisiä.
Alhainen korko kertoo siitä, ettei talouskasvu ole järin vahvaa Euroopassa. Korkojen nousua hillitsee myös Euroopan keskuspankin EKP:n pyrkimys pitää korot matalina. Korkoja säätelemällä keskuspankki yrittää elvyttää EU-alueen taloutta.
Suomessa on arvioitu, ettei EKP tule korottamaan ohjauskorkoa ja euriboria ainakaan ennen vuotta 2019. Onkin mahdollista, että asuntovelalliset saavat nauttia nollakorosta vuosikymmenen loppuun asti.
Tilanne voi myös nopeasti muuttua. Pankkimaailmassa on jo jonkin aikaa ennustettu, että korot rupeavat nousemaan. Yhdysvalloissa pitkäaikaisten joukkolainojen korot ovat nousseet, Euroopassakin inflaation vauhti on hieman kiihtynyt. Korot seuraavat yleensä inflaatiota.
Hypoteekkiyhdistyksen pääekonomisti Juhana Brotherus sanoo korkojen lievää nousua olevan havaittavissa, mutta pitkällä aikavälillä. Ekonomisti ennustaa, että nousu voi alkaa korkeintaan ensi vuonna ja silloinkin varsin vaatimattomana (HS 22.2.).
Se on varma, että ikuisesti korot eivät pysy näin matalina. Ennemmin tai myöhemmin korot rupeavat nousemaan ja nousulla on iso merkitys sille, joka on ottanut paljon velkaa. Vanhempi ikäpolvi muistaa, että 1990-luvulla korot nousivat 15 prosentin tienoille kohtalokkain seurauksin.
Korkoihin eivät vaikuta ainoastaan Suomen omat päätökset ja kotimaan talouskehitys. Mikäli Euroopan taloudessa tapahtuu isoja muutoksia, se heijastuu välittömästi Suomeen.
Esimerkiksi Iso-Britannian brexit-äänestyksen tulosta ja Donald Trumpin talouspolitiikan vaikutuksia ei pystytä varmuudella viedä ennustamaan. Ranskan vaalitulos saattaa myös vaikuttaa korkoihin.
Velka on nyt halpaa, mutta suurta velkasummaa ottaessa kannattaa varmistaa, että pystyy maksamaan velan takaisin myös korkojen noustessa. Isoa velkaa maksetaan yleensä vuosia ja jopa vuosikymmeniä. Nykyisten korkojen perusteella ei pysty arvioimaan, millaisia korkoja peritään kymmenen vuoden päästä.