Ko­ro­na­vi­rus alkaa levitä Ke­nias­sa – vain joka neljäs pystyy pe­se­mään kätensä kotona: "Enää ei us­ko­vais­ten laulu rai­ku­nut läpi yön"

Kun koronavirusepidemia joskus saadaan kuriin Euroopassa, vaarana on tartuntojen leviäminen Afrikassa huomattavasti vaikeampiin oloihin. Eristäytyminen on suuri ongelma maassa, jossa lähes kolmannes elää köyhyysrajan alapuolella, kirjoittaa Nairobista Jenni Petäjä.


Kirjoittaja Jenni Petäjä
Kirjoittaja Jenni Petäjä
Minulla on loistava syy mennä baariin viikon päätteeksi: naapurissa kokoontuu tuolloin uskonnollinen ryhmä kerran viikossa, ja laulu kaikuu aamuviiteen asti.

Koronavirus rantautui Keniaan yli viikko sitten. Se, kokoontuisiko ryhmä, oli minulle yksi merkki siitä, miten Nairobissa varaudutaan. Kuinka ollakaan, nukuin ensimmäistä kertaa ilman korvatulppia.

Pystyykö Kenia pysäyttämään koronaviruksen leviämisen? Vain 25 prosentilla kenialaisista on kotona käsienpesumahdollisuus (Unicefin mukaan tilanne vuonna 2017). Moni asuu ahtaissa tiloissa useamman ihmisen kanssa, ja heillä on heikommat mahdollisuudet hyvän hygienian ylläpitoon.

Myös eristäytyminen on ongelmallista: jos elät kädestä suuhun, miten voit jäädä kotiin sen sijaan, että menet hankkimaan elantoa tai miten voit ostaa varastoon ruokaa? Keniassa lähes 50 miljoonasta ihmisestä 16,4 miljoonaa elää köyhyysrajan alapuolella.

Etäisyyden pitäminen ahtaissa tiloissa on myös haastavaa, ellei mahdotonta.

Ja pystyykö Kenian jo ennestään haastava terveydenhuolto vastamaan uuteen haasteeseen? Toki Kenian väestö on nuorempaa kuin Euroopassa ja siten pystyy pistämään kampoihin virukselle.

Afrikasta puhuttaessa mainitaan usein sen kaunis luonto, kuten iltapäivän kuuma savanni ja nukkuvat leijonat. Hallitus sulki myös täällä rajat ulkomaalaisilta. Kun lähes joka kymmenes kenialainen työllistyy turismin ja matkailusektorille, isku on kova.

Kenian ruusutilat ovat hätää kärsimässä. Kenia myy kukkia eniten Eurooppaan, ja nyt kun rajat ovat kiinni, noin miljoonaa alalla työskentelevää ihmistä uhkaa epävarma tulevaisuus. Lista koronan vaikutuksista talouteen on pitkä, niin kuin varmasti missä tahansa maassa.

Nairobilaisen kirkon ulko-ovella saa käsidesiä ennen sisälle astumista.
Nairobilaisen kirkon ulko-ovella saa käsidesiä ennen sisälle astumista.
Kuva: DANIEL IRUNGU

Presidentti Uhuru Kenyatta lupasi pumpata talouteen lisää rahaa ja palkata terveydenhuoltoon lisää työntekijöitä. Perjantaina toimia kiristettiin edelleen: nyt ihmisiä sallitaan vähemmän busseihin, supermarketteihin ja baareihin.

Hallitus panostaa myös henkiseen hyvinvointiin: presidentti julisti lauantain 21.3. kansalliseksi rukouspäiväksi ja kannustaa kenialaisia kääntymään Jumalan puoleen kotoa käsin.

Koronakeskustelussa on Keniassa kulma, joka ei ehkä Suomessa puhututa: Keniassa kuiskutellaan hiljaa ja hieman pelokkaasti levottomuuksista.

Osa kansainvälisissä organisaatioissa työskentelevistä expat-ystävistäni pohtii, lähteäkö pois maasta. Ja jos jää, miten varautua. Toinen kaverini puhui turvallisuuden lisäämisestä jo ennestään vartioiduille porteille.

Yksittäisten ihmisten varautuminen koronaan vaihteleekin muun muassa tulojen mukaan. Nairobin hyvin toimeentuleva väki käy Carrefourin uusissa supermarketeissa ostoksilla. Tarjolla on käsidesiä.