Tukholmassa on huutava pula tietotekniikkaa taitavista, kovatasoisista ohjelmisto-osaajista, ja tälle joukolle maksettavia korkeita palkkoja voi verrata jopa Lontoon ja Kalifornian vastaaviin. Näin arvioidaan ruotsalaisen mobiilivideoyhtiö Bambuserin toimistolla Tukholmassa.
- Kilpailu (ohjelmisto)kehittäjistä on todella kovaa. Tukholmassa on useita merkittävästi kasvaneita tekniikkayrityksiä, joilla on pääomaa ja jotka maksavat korkeita palkkoja, sanoo Bambuserin hallituksen puheenjohtaja Hans Eriksson. Hän uskoo, että ohjelmisto-osaajilla on palkkaneuvotteluissa Tukholmassa parempi asema kuin muualla Euroopassa.
- Luulen, että hyvä palkka on yksi syy siihen, että moni muuttaa Tukholmaan, vaikka asuntoja on täältä erittäin vaikea löytää ja niiden hinnat ovat järkyttäviä, sanoo Eriksson.
Pienemmät startup-yritykset eivät välttämättä pysty maksamaan työntekijöilleen suuria pohjapalkkoja, mutta ne saattavat houkutella väkeä optioilla.
Tietotekniikan osaajia palkataan Tukholmaan Aasiasta asti.
- Keskimäärin työperäinen maahanmuuttaja Tukholmassa on intialainen it-osaaja, kertoo Tukholman kauppakamarin toimitusjohtaja Maria Rankka. Bambuserilla on Tukholmassa toistakymmentä työntekijää, minkä lisäksi Turusta löytyy kuuden hengen toimisto. Suomen puolella palkat jäävät Tukholman tasosta.
- Ero on kyllä varsin suuri, sanoo Eriksson.
Menestyjiä paljon
Ruotsissa on syntynyt vuosien varrella iso joukko menestyviä kasvuyrityksiä. Tunnettuja ovat muun muassa musiikin suoratoistopalvelu Spotify, viestisovellus Skype ja maksupalveluja tarjoava Klarna.
Tukholman kauppakamarin Rankka ei peittele tyytyväisyyttään, kun hän kertaa seudun menestystä kansainvälisissä vertailuissa.
Potkua startup-ajatteluun saatiin Rankan mukaan jo vuosituhannen vaihteessa suuren teknologiabuumin tienoilla, kun uratoiveiden painopiste siirtyi suuryrityksistä kohti uusien yritysten perustamista. Moni tuolloin toteuttamatta jäänyt bisnesidea on sittemmin hyödynnetty.
- Markkina on nyt kypsempi ja käyttäjiä (sovelluksille) löytyy enemmän (kuin vuosituhannen vaihteessa). Monista digitaalisista liiketoimintamalleista tulee menestyksekkäitä vasta, kun käyttäjiä on paljon, huomauttaa Rankka.
Yrittämisen kulttuuri ja esikuvat ovat hänen mukaansa tärkeitä positiivisen kierteen ja uusien onnistumisten saamiseksi.
- Tähän liittyy varmasti myös lumipalloefekti: menestys synnyttää menestystä.
Slush ensi viikolla
Kasvuyritysten olosuhteet ja menestyminen ovat agendalla Slush-tapahtumassa Helsingissä ensi viikolla. Rankan mielestä suurtapahtuman tuomasta säpinästä on syytä olla kateellinen Ruotsissa ja Euroopassa asti.
- Slush on ylivoimaisesti kärkipään kohtaamispaikka Euroopassa startupeille ja investoijille. Se on fantastista ja olemme siitä (positiivisesti) kateellisia, kertoo Rankka.
Häntä kuitenkin mietityttää Suomen talouden pitkään jatkunut kompurointi. Kasvuyritysten ympärille pitäisi Rankan mukaan saada luotua enemmän rahaa ja työpaikkoja.
- Käsitykseni on, että Suomella olisi tarvetta tehdä lisää (rakenteellisia) uudistuksia vahvistaakseen kilpailukykyään, hän sanoo.
Kehityskohteita Rankka löytää myös Ruotsista: kasvuyritystoimintaa voisi kannustaa esimerkiksi verohelpotuksin ja työlupia saada järjestettyä nykyistä nopeammin Euroopan ulkopuolelta tuleville.