Tyypillisin hakukohde korkeakoulujen lisähaussa on pienemmän paikkakunnan ammattikorkeakoulu, kertoo Opetushallituksen erityisasiantuntija Merja Väistö . Hänen mukaansa haussa on harvoin mukana korkeakouluja pääkaupunkiseudulta eikä yliopistojen hakukohteita ole oikeastaan mukana lainkaan.
Lisähaussa korkeakoulu voi hakea lisää opiskelijoita, jos se ei saa täytettyä kaikkia aloituspaikkoja varsinaisessa yhteishaussa.
Väistö arvioi, että pienempien paikkakuntien opiskelupaikkoihin ei ehkä heti haeta, koska varsinaisessa yhteishaussa voi hakea vain kuuteen kohteeseen kerralla. Usein haetaan ensisijaisesti perinteisiin yliopistokaupunkeihin ja pääkaupunkiseudulle.
– Sitten lisähaussa harkitaan myös pienempiä paikkakuntia, Väistö sanoi.
Monipuolisesti aloja tarjolla
Lisähaku on käynnissä heinä- ja elokuussa. Hakukohteita on yli 150 ammattikorkeakouluun, mutta niitä voi tulla vielä lisää heinäkuun aikana.
Väistön mukaan useat lisähaun alat ovat todella spesifejä, kuten kirkkomusiikki, joihin ei alun perinkään ole paljon hakijoita.
– Jotkut alat taas voivat olla niin suuria, että niissä on paljon aloituspaikkoja jo valmiiksi, kuten tekniikan aloilla.
Opintopolku-sivustolla käy ilmi, että eniten lisähakukohteita on juuri tekniikan alalla, vaikka myös taide-, matkailu- sekä terveysaloilta löytyy hakupaikkoja. Tarjolla on esimerkiksi merenkulun insinöörin ja musiikkipedagogin tutkinnot.
Seinäjoen ammattikorkeakoulu on yksi lisähakuun osallistuvista. Hakijapalveluiden suunnittelija Eija Taipalus kertoo, että lisähaun tarve vaihtelee vuosittain, mutta yleensä ainakin johonkin insinöörikoulutuksista haetaan lisää opiskelijoita.
Lisähaun suosio kasvanut
Taipaluksen mukaan lisähaun aloituspaikat saadaan Seinäjoen ammattikorkeakoulussa yleensä melko hyvin täytettyä.
– Kyllä lisähaku on paikkansa ansainnut.
Valtakunnan tasolla lisähaun suosio on kasvanut vuosittain. Esimerkiksi kolme vuotta sitten lisähakuun osallistui alle 2 000 hakijaa, kun viime vuonna hakijoita oli jo miltei 3 500. Aloituspaikkoja on ollut viime vuosina 1 000–1 500.
Varsinaisessa yhteishaussa opiskelupaikan saa vuosittain noin kolmannes hakijoista. Väistö sanookin, että vielä on kaikki mahdollisuudet saada opiskelupaikka, vaikka yhteishaussa ei tärpännytkään.
– Lisähaussa voi löytyä jokin ala, jota hakija ei ole ennen edes ajatellut.