Tänä syksynä runsaat 3 000 kokelasta pääsee tekemään historiaa, kun ylioppilaskirjoitukset järjestetään ensimmäistä kertaa osittain sähköisinä. Sähköinen koe järjestetään kolmessa aineessa: maantieteessä, filosofiassa ja saksassa.
Uuden luominen ei ole sujunut ongelmitta, mutta ylioppilastutkintolautakunnasta (YTL) vakuutetaan, että "lastentaudit" on hiottu pois. Sähköistä koejärjestelmää testattiin lukioissa viimeksi keväällä. Katastrofiharjoituksissa varauduttiin muun muassa sähkökatkoihin.
- Olemme pyrkineet ennakoimaan kaikki mahdolliset tilanteet, jotka voivat tulla eteen. Katastrofin varalta meillä on silti varakokeet. Tilannetta pitää ajatella aina kokelaan kannalta, sanoo pääsihteeri Kaisa Vähähyyppä ylioppilastutkintolautakunnasta.
"Tehtävien laatijat ovat innostuneita"
Sähköinen koe mahdollistaa uudentyyppisen aineiston, esimerkiksi liikkuvan kuvan ja äänen, käytön. Maantieteen kokeessa kokelas voi päästä esimerkiksi suunnittelemaan parasta patikointireittiä tai piirtämään kuvankäsittelyohjelmalla tsunamin synnystä kuvan.
- Tehtävien laatijat ovat innostuneita. He pystyvät tekemään parempia kokeita, koska tietyt rajoitteet poistuvat, sanoo YTL:n projektipäällikkö Matti Lattu.
Lattu viittaa tällä siihen, että esimerkiksi maantieteen tehtävien laatijat eivät ole voineet liittää karttoja koekysymyksiin, koska niiden postittaminen lukioihin olisi ollut logistinen mahdottomuus silkan paperimäärän takia.
Suomen Lukiolaisten Liiton (SLL) mukaan opiskelijoilla ei ole muutosvastarintaa.
- Uskon, että kun kokeiden sisällöt kehittyvät, niin se motivoi opiskelijoita opiskelemaan enemmän. Se on positiivista, että tehtävänlaatijatkin ovat innoissaan tehtävistä, joita tekevät, naurahtaa SLL:n puheenjohtaja Elli Luukkainen.
Jotain omaa tai lainattua
Sähköinen yo-koe tehdään kannettavalla tietokoneella, joka voi olla oppilaan oma, lainattu tai koulun.
Kokelaan kone käynnistetään muistikulta, ja siinä oleva käyttöjärjestelmä korvaa koneen oman käyttöjärjestelmän. Tietokone on yhteydessä suljettuun verkkoon, ja vastaukset tallentuvat jatkuvasti samassa tilassa oleville servereille, joista ne kulkeutuvat salattuina lautakunnan tiloihin.
Ylioppilastutkintolautakunnan mukaan sähköinen koe on tietoturvaltaan perinteistä koetta tiukempi, koska kysymyspapereita ei tarvitse kuljettaa. Salattuihin tehtäväpaketteihin pääsee käsiksi vain rehtori omilla pankkitunnuksillaan. Myös koevilpistä on tehty hankalampaa.
- Vilppi on todennettavissa kokeen jälkeen teknisen valvonnan kautta, mutta en kerro tarkemmin, että miten. Myös perinteistä valvontaa on muutettu hieman, Matti Lattu raottaa.
Sähköinen ylioppilastutkinto
Ylioppilaskirjoitukset käynnistyvät ensi viikon maanantaina.
Sähköinen koe järjestetään syksyllä kolmessa aineessa: maantieteessä, filosofiassa ja saksassa.
Sähköisten aineiden osalta kirjoitukset käynnistyvät maantieteellä maanantaina 19. päivä.
Saksan pitkän oppimäärän koe on 21. syyskuuta, filosofian 30. syyskuuta ja lyhyen saksan 3. lokakuuta.
Sähköistä koejärjestelmää kehitetään koko ajan.
Sähköistyminen jatkuu ensi keväänä ranskassa, yhteiskuntaopissa ja psykologiassa.
Syksyllä 2017 listalla ovat toinen kotimainen kieli, uskonto, elämänkatsomustieto, terveystieto ja historia.
Keväällä 2019 kaikki ylioppilastutkinnon kokeet suoritetaan sähköisesti.
Varsinainen työ sähköistämisen eteen alkoi vuonna 2012. Uudistus on maksanut tähän mennessä noin 8 miljoonaa euroa.
Kokonaiskustannukset asettunevat vuoteen 2019 mennessä noin 14 miljoonaan euroon.
Sähköisesti tehdyillä ylioppilaskirjoituksilla on huomattavia etuja perinteisiin kirjoituksiin verrattuna. Ylioppilastutkintolautakunta saa kokelaiden vastaukset heti kirjoitusten jälkeen, eikä koevastauksia tarvitse enää postittaa. Vastaukset arvostellaan kaksivaiheisesti, kuten nykyäänkin, mutta täysin anonyymisti. Koevastaukset arvioi ensin opettaja, jonka jälkeen ylioppilastutkintolautakunnan sensori arvioi tehtävät. Sensorit eivät näe siis lukioiden tai kokelaiden nimiä arvostellessaan kokeita.
Sähköiset vastaukset myös säilyvät pitkään. Nykyään ylioppilaslautakunta pystyy säilyttämään ainoastaan yhden prosentin ylioppilaskirjoitusten vastauksista. Kirjoitusten jälkeen omia vastauksia voi pyytää nähtäväksi puolentoista vuoden ajan, mutta sen jälkeen ne menevät silppuriin. Sähköisessä järjestelmässä kokelaiden vastaukset säilyvät ainakin sadan vuoden ajan.
- Tavoitteena on, että tulevaisuudessa omat vastaukset voisi saada nähtäväksi. Järjestelmää pitää kuitenkin kehittää niin, että siihen voisi kirjautua ja hakea omat koevastaukset, visioi YTL:n pääsihteeri Kaisa Vähähyyppä.
Nykyään YTL:n säilytettävä prosentti vastauksista valikoituu satunnaisotoksen kautta.
- Säilytettäviä aineita ei valita paremmuuden perusteella.
Vähähyypän mukaan tutkijoita kiinnostaa tulevaisuudessa, muuttuuko esimerkiksi äidinkielen kirjoitusten laatu tai pituus, kun kirjoitukset tehdään koneella eikä paperille.