Anita Simola
Oletteko koskaan kuulleet, että odottava äiti tai kotonaan vastasyntynyttä hoitava olisi tuskastunut jonoihin, tai joutunut odottamaan terveydenhoitajan pakeille pääsyä pitkään?
Harva on kuullut tällaisesta ongelmasta, sillä Suomessa neuvolajärjestelmä toimii. Sitä ylistetään ja ihmetellään muualla maailmassa. Suomalainen äitiyspaketti taitaa olla maailmalla jo yhtä tunnettu kuin rallikuskimme ja sisu.
Ehkä sujuvuudesta ja pitkästä historiallisesta asemastaan johtuen neuvola herättää kiihkeitä tunteita. Ovathan ensimmäiset neuvolamme peräisin jo 1920-luvulta. Neuvoloiden isänä voidaan pitää Arvo Ylppöä.
Eipä ollut yllätys, että suuressa sote-uudistuksessa jostakin toimivasta osasesta haluttiin pitää hampain kynsin kiinni.
Oppositio hermostui, kun aiemmin selvisi, että neuvolat on määritelty kuuluviksi suoran valinnan palveluihin. Neuvolatko nyt yksityistetään, parahti moni.
Eikä poru rajoittunut vain oppositioon. Hallituspuolueissakin neuvolan roolista oltiin monta mieltä mukaan lukien kokoomus, joka on yleensä suosiollinen yksityistämiselle.
Nyt voidaan huoli unohtaa. Hallitus viilasi sote-pakettiaan ja teki siihen monta korjausta. Yksi niistä on, että neuvoloiden asemaa laissa muutetaan alkuperäisestä esityksestä. Neuvolat luetaan maakuntien liikelaitoksiin eli ne pysyvät julkisena palveluna.
Tosin pieni porsaanreikä jätettiin. Maakunta voi itse päättää toisin, jos haluaa.
Tätä porttia tuskin käytetään ainakaan alkuvaiheessa. Miksi tuhota jotain hyvin kulkevaa ja pysyvää?
Toisaalta suurissa kaupungeissa on toimivia yksityisiä äitiysneuvoloita. Vauvat ja äidit on tullut hoidetuiksi myös niissä. Olisiko tulevaisuuden hahmotelmassa olemassa sote-keskus, jossa on saman katon alla vaikkapa neuvola, päiväkoti ja esiopetus. Osa voisi olla julkista, osa yksityistä. Tärkeintä olisi, että vauvasta koululaiseksi -kaaressa palvelut olisi taattu joka vaiheessa ja yhteistyö olisi tarvittaessa joustavaa.