Keskiviikko oli suomalaiselle viranomaiskoneistolle musta päivä. Samana päivänä uutisoitiin, että useita entisiä ja nykyisiä korkea-arvoisia poliiseja epäillään virkavelvollisuuden rikkomisesta. Epäiltyinä ovat entinen poliisiylijohtaja Mikko Paatero, Helsingin poliisilaitoksen entinen komentaja Jukka Riikonen sekä nykyinen komentaja Lasse Aapio.
Epäilyissä on kyse siitä, että Helsingin poliisissa olisi laiminlyöty tietolähteinä toimineiden henkilöiden asianmukainen rekisteröinti. Epäillyt ovat kiistäneet syyllistyneensä rikoksiin jättämällä tietolähdetoiminnan valvomatta.
Helsingin huumepoliisin entisen päällikön Jari Aarnion epäillään poistattaneen tietolähteiden tietoja rekisteristä ja määränneen, ettei uusia lähteitä rekisteröidä. Epäiltynä on lisäksi tietolähdetoiminnasta vastannut rikostarkastaja ja rikosylikonstaapeli.
Samana päivänä tuli myös tieto siitä, että oikeusministeriö on pidättänyt valtakunnansyyttäjä Matti Nissisen toistaiseksi virasta. Syynä on Nissiseen kohdistuva rikostutkinta. Nissisen epäillään osallistuneen esteellisenä koulutushankintoihin yhtiöltä, jossa Nissisen veli toimi hallituksen puheenjohtajana. Juttu on syyteharkinnassa oikeuskanslerinvirastossa.
Luottamus viranomaisiin on perinteisesti ollut Suomessa korkea. Vuoden 2016 poliisibarometrin mukaan 51 prosenttia suomalaisista luottaa poliisin erittäin paljon ja 45 prosenttia melko paljon. Kunnioitettavia lukuja.
Pitää muistaa, että keskiviikon uutisissa on kyse vasta epäilyistä. Kovin montaa samanlaista päivää lainvalvontajärjestelmän uskottavuus ei kuitenkaan kestä, koska mielikuvat tuppaavat vaikuttamaan asenteisiin. Jos johtoa epäillään, saati tuomitaan rikoksista, käytännön asiakastyötä tekevät saavat vuodattaa ekstrahikeä pitääkseen barometrikäyrät ylhäällä.
jussi.orell@lannenmedia.fi