Suomi aikoo haastaa EU:n maataloustukien kovat leikkaukset, joita komissio esitti perjantaina.
Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) sanoo STT:lle, että Suomi on mukana keräämässä tuekseen muita EU-maita, jotta leikkaukset saataisiin torjuttua. EU-maat ovat aloittamassa neuvotteluita brexitin jälkeisestä budjetista, joka koskee vuosia 2021–2027.
EU-komission ehdottamat leikkaukset olivat Lepän mukaan suurempia kuin oli osattu odottaa.
Samoilla linjoilla oli maataloustuottajia edustava MTK. Suomalaisviljelijät joutuvat järjestön mukaan brexitin aiheuttaman budjettivajeen maksumiehiksi.
Etujärjestö tulkitsee, että viljelijöille olisi tulossa pitkä lista uusia vaatimuksia.
– Tätä on mahdotonta hyväksyä, kun maataloustuottajat kärsivät jo ennestään historiallisen heikosta kannattavuudesta, MTK suomi.
Suomi menettäisi satoja miljoonia
Maa- ja metsätalousministeriön mukaan Suomi olisi menettämässä yhteensä 420 miljoonaa euroa, jos komission esitys maatalouden rahoista toteutuisi.
Maatalousrahojen kahden korin rakenne olisi pysymässä ennallaan. Rahat jaettaisiin edelleen suoraan maataloustuottajille maksettaviin tukiin ja maaseudun kehittämiseen.
Suomi olisi menettämässä suorista tuista seitsemän vuoden aikana runsaat 80 miljoonaa euroa. Maaseudun kehittämisrahoista olisi lähdössä 330 miljoonaa.
Suomi on suhtautunut varauksella EU-jäsenmaksun kasvattamiseen, mutta on samaan aikaan todennut hakevansa parasta mahdollista lopputulosta Suomen kannalta.
– Raha on jostain löydyttävä, tarvittaessa jäsenmaksuista. Mutta ei voi olla niin, että maksatetaan suomalaisilla viljelijöillä, Leppä sanoo.
Komission tavoitteena on ollut yksinkertaistaa maatalouspolitiikkaa, mutta Leppä epäilee, että lopputulos on päinvastainen.
On komission esityksessä silti jotain hyvääkin. Suomi voi Lepän mukaan olla tyytyväinen siihen, että pohjoisen olosuhteet on otettu huomioon.
– Tämä turvaa viljelyn jatkumisen pohjoisilla alueilla kuten Suomessa.
Komissio esittää, että maatalouteen käytettäisiin ensi budjettikaudella yhteensä 365 miljardia euroa. Näin yhteinen maatalouspolitiikka vastaisi vajaata kolmannesta koko EU:n budjetista.
Budjettineuvotteluista on tulossa vaikeat, koska rahaa on käytössä Britannian lähdön takia aiempaa vähemmän. Samaan aikaan jäsenmailla on paljon uusia toiveita rahankäytölle.
Taistoa on luvassa myös komission ehdottamasta tukileikkurista.
Komissio esittää, että yli 60 000 euron suoria tukia leikattaisiin ja tuille asetettaisiin 100 000 euron katto. Näin suositaan pieniä ja keskisuuria tiloja, mikä herättänee vastustusta varsinkin suurten tilojen itäisessä Euroopassa.
Kärnä: "Vain kuolleen ruumiini yli"
Keskustan kansanedustaja Mikko Kärnä on järkyttynyt leikkauksista.
–Komission esitystä ei voi mitenkään hyväksyä. Maatalouden kannattavuus on historiallisen alhainen ja mikäli tämä ehdotus toteutuu, menetämme valtaosan 340000 elintarvikesektorin työpaikastamme. Samaan aikaan vihreät vielä vaativat, että myös kansalliset tuet on ajettava alas. Aivan uskomatonta! Toivottavasti suomalaiset ymmärtävät seuraavissa vaaleissa, mitä puoluetta ei ainakaan tule äänestää.
Kärnä aikoo tehdä kaikkensa komission esityksen kaatamiseksi.
–Tällainen leikkaus toteutuu vain minun kuolleen ruumiini yli. Tässä laitetaan nyt koko kroppa likoon. Täytyy samalla myös hämmästellä kokoomuskomissaari Jyrki Kataisen roolia asiassa. Brysselissä suomalaisuus tuntuu unohtuvan helposti. Pelkään myös kokoomuksen seuraavan todennäköisen komissaariehdokkaan, Alexander Stubbin, suhtautuvan maatalouteen vieläkin Kataista penseämmin. Näitä ”shamppanjasosialisteja” ei tulisi koskaan päästää Euroopan unionissa päättäviin asemiin.