Euroopan komissio esittää, että Kreikalle myönnettäisiin seitsemän miljardin euron hätälaina EU:n budjettiin sidotusta rahastosta.
Valtiovarainministeriö kertoo, että Suomi muodostaa kantansa komission esitykseen huomenna. Valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.) sanoi maanantaina Brysselissä, että hallituksella ei ole toistaiseksi mandaattia hyväksyä kyseistä hätärahoitusta eikä muutakaan pikaista rahoitusapua Kreikalle.
Hallituksen kanta voi muuttua, sillä jonkinlainen ratkaisu hätärahoituksesta pitäisi saada aikaan ennen maanantaita, jolloin Kreikalla erääntyy iso lainaerä Euroopan keskuspankille. Ellei Kreikka selviä kyseisestä maksusta, maan pankkijärjestelmä uhkaa romahtaa.
Komission esitys on kiistanalainen, sillä etenkin Britannia on vastustanut sitä raivokkaasti. EU:ssa valmistellaankin järjestelyä, joka kelpaisi Britannialle.
- Tämä ei tietenkään ole helppo vaihtoehto, mutta luontevia muita vaihtoehtoja ei ole juuri tarjolla, sanoi komission varapuheenjohtaja Valdis Dombrovskis tiedotustilaisuudessa.
- Olemme tietoisia euroalueen ulkopuolisten maiden vakavista huolista. Valmistelemme sen vuoksi järjestelyjä, jotka suojelevat euroalueen ulkopuolisia maita tappioilta, jos (kyseiset) lainat jäävät maksamatta.
Britannian pääministeri David Cameron sanoo uutistoimisto Reutersille uskovansa, että väliaikaisesta rahoituksesta löytyy ratkaisu, joka ei käy Britannian veronmaksajien kukkarolla.
- Olemme aina olleet selkeitä siinä, että Britannian veronmaksajien rahoja ei käytetä rahoittamaan euroalueeseen kuuluvaa Kreikkaa koskevaa sopimusta, sanoi Cameronin tiedottaja Reutersille.
Lainaa kolmeksi kuukaudeksi
Hätälainan ehto olisi, että Kreikan parlamentti hyväksyy euromaiden vaatimat lakiesitykset tämän päivän aikana. Laina pitäisi maksaa takaisin kolmen kuukauden kuluttua, kun uusi tukiohjelma on saatu käyntiin.
Komissaari Dombrovskisin mukaan väliaikainen "siltarahoitus" Kreikalle on tärkeää myös siksi, että maa saisi maksettua maksurästinsä Kansainväliselle valuuttarahastolle IMF:lle. Rästien maksu on ehto sille, että IMF voi olla mukana uudessa tukiohjelmassa.
Toisaalta IMF on varauksellinen myös siksi, että sen mukaan uusi tukiohjelma edellyttäisi Kreikalle merkittäviä velkahelpotuksia. Se voisi tarkoittaa esimerkiksi maksuaikojen pidentämistä 30 vuodella. Euromaiden johtajat ovat luvanneet harkita velkahelpotuksia, jos Kreikka sitoutuu kaikkiin ehtoihin ja tukiohjelma etenee onnistuneesti.
Uuden tukipaketin kooksi on arvioitu noin 86 miljardia euroa. Suomen hallitus ottaa kantaa huomenna myös siihen, voidaanko neuvottelut uudesta tukiohjelmasta aloittaa.