Ko­mis­saa­ri­eh­do­kas Ur­pi­lai­nen penää EU:lta kan­sa­lai­sil­le muu­ta­kin kuin rauhaa – eri­mie­li­syys vaikka maa­han­muu­tos­ta ei niin vakavaa

Jutta Urpilainen toivoo, että hänen salkkunsa tehtävät liittyisivät talouteen, ulkopolitiikkaan tai osaamiseen.

Turku
Oman työkokemuksen kautta kolme osa-aluetta kiinnostavat. Valtiovarainministerikokemuksen kautta talouskysymykset kiinnostavat. Olin rauhanvälityksen erityisedustaja, joten ulkosuhteet kiinnostavat myös. Lisäksi osaaminen ja sivistysasiat kiinnostavat, Jutta Urpilainen listasi toivomiaan komissaaritehtäviä.
Oman työkokemuksen kautta kolme osa-aluetta kiinnostavat. Valtiovarainministerikokemuksen kautta talouskysymykset kiinnostavat. Olin rauhanvälityksen erityisedustaja, joten ulkosuhteet kiinnostavat myös. Lisäksi osaaminen ja sivistysasiat kiinnostavat, Jutta Urpilainen listasi toivomiaan komissaaritehtäviä.

Osa eduskunnan suuresta valiokunnasta tenttasi komissaariehdokas Jutta Urpilaista (sd.) perjantaina Turun Akatemiatalolla.

Suuri valiokunta vastaa EU-asioista ja Urpilainen on Suomen ehdokas EU:n komission jäseneksi. Komissioon valitaan yksi jäsen jokaisesta jäsenmaasta.

Urpilainen penäsi puheessaan, että EU:n on pystyttävä antamaan kansalaisilleen tuloksia ja tekemään läpinäkyvästi päätöksiä, jotta unioni säilyttää uskottavuutensa ihmisten silmissä.

– Rauhan tavoite ei yksin riitä. Konkreettiset tulokset esimerkiksi sosiaalisessa oikeudenmukaisuudessa ja ihmisten hyvinvoinnissa ovat tärkeitä, Urpilainen pohti.

Komissaariehdokas kehui kyselytuntinsa aikana myös EU:n edennyttä puolustusyhteistyötä ja suosittua Erasmus-opiskelijavaihtoa.

Vaikeuksistakin toki puhuttiin.

Urpilainen näkee EU:n olevan ensisijaisesti arvoyhteisö, joka on nyt kriisissä.

– Kymmenen vuotta sitten alkoi finanssikriisi, jota seurasi eurokriisi. Sen jälkeen Eurooppaan tuli maahanmuutto- ja turvallisuuskriisit, kun terrorismi ja hybridiuhat kasvoivat. Nyt on käsillä arvokriisi, Urpilainen puhui.

Esimerkiksi Puolassa, Unkarissa ja Romaniassa haastetaan oikeusvaltion, demokratian ja sananvapauden periaatteita.

– Se ei ole niin paha, jos unionissa on erimielisyyttä talous-, ilmasto- tai maahanmuuttopolitiikassa. Oikeusvaltioperiaate ja demokratia ovat kuitenkin EU:n kivijalkoja. Mitä ne tarkoittavat jäsenmaille, Urpilainen sanoi.

Komissaariehdokkaan mielestä EU:n periaatteita rikkovia jäsenmaita pitäisi rangaista rahan jakamisen kautta.

– Yhteisiä pelisääntöjä on noudatettava, jotta vi olla saamapuolella. Rahoituskehysneuvottelut voivat tarjota mahdollisuuksia puuttua rikkomuksiin.

Urpilaista tenttasivat erityisesti suuren valiokunnan jäsenet Anne-Mari Virolainen (kok.), Sari Essayah (kd.), Iiris Suomela (vihr.), Johannes Koskinen (sd.), Jouni Ovaska (kesk.) ja Anders Norrback (r.).

Yhtään Perussuomalaisten kansanedustajaa ei Turun Eurooppa-foorumiin liittyvässä tilaisuudessa ollut kysymyksiä esittämässä.

Essayah kysyi ainoana, minkä salkun Urpilainen haluaisi saada.

– Oman työkokemuksen kautta kolme osa-aluetta kiinnostavat. Valtiovarainministerikokemuksen kautta talouskysymykset kiinnostavat. Olin rauhanvälityksen erityisedustaja, joten ulkosuhteet kiinnostavat myös. Lisäksi osaaminen ja sivistysasiat kiinnostavat, Urpilainen listasi.

– Toistaiseksi kuitenkin vain komission johtoon valittu Ursula Von der Leyen tietää, miten paikkoja jaetaan, Urpilainen lisäsi.

Turun Eurooppa-foorumi on toista kertaa järjestettävä politiikan ja talouden tapahtuma Turussa. Foorumiin osallistuu satoja politiikan ja talouden vaikuttajia.

Ilmoita asiavirheestä