Terveiset Pyssyjoelta
Kaisu Leskinen
Lähestulkoon tasan vuosi sitten minä ja mieheni sekä Kassu-koira kaarsimme jännityksensekaisin tuntein muuttokuorman kanssa Ruijan raukoille rannoille, Pyssyjoen vanhan koulun pihaan. Emme tienneet mitä odottaa, eikä meillä ollut aavistustakaan mihin olimme muuttamassa.
Ensimmäinen kesä meni totutellessa uuden kotimaan tavoille ja ryyhältäessä hurmioituneena virveli kourassa tunturijärveltä toiselle ja ylös alas Pyssyjokea. Syksyllä saimme ihastella upeaa ruskaa ja kauhistella kylmän kesän jälkeistä, onnetonta marjasatoa. Talvi oli yhtä suurta hereilläpysymistaistelua ja haparointia ennennäkemättömän pimeässä kaamoksessa. Kevään koittaessa ja auringon alkaessa jälleen kurkistella tuntureiden takaa, mikään mahti maailmassa ei olisi pystynyt pitämään meitä poissa pilkkipaikoilta.
Pilkkijäiden sulaessa siirryimme narraamaan meritaimenta vuonon rannoille, samoille paikoille mistä vuosi sitten aloitimme norjalaisen kalastusuramme turskanpyynnillä. Nyt odottelemme jälleen pian alkavaa lohenpyyntiä – mahtaako vieressä virtaava Pyssyjoki tarjota meille yhtä komeita kaloja kuin viime kesänä?
On ollut hämmentävän mukavaa huomata, kuinka kyläläiset ovat ottaneet meidät lämmöllä omikseen. Ehkä siitä syystä, että Pyssyjoella ja suomalaisilla on pitkä yhteinen historia. Emme kuitenkaan ole ainoita muualta tulleita. Tässä olemattoman kokoisessa kylässä asuu suuri määrä myös muita kansallisuuksia. 17. toukokuuta juhlittiin Norjan kansallispäivää. Pienen kylän läpi torvisoittokunnan tahdittamassa kulkueessa marssi kymmenkunta eri kansallisuutta Norjan liput kädessä, sulassa sovussa. Yhteenkuuluvuuden tunne oli sanoinkuvaamaton.
Jotkut asiat täällä vaativat silti vielä totuttelua. Vuokraisäntämme ilmoitti, että alkukesän projektimme on maalata omakotitalo, jossa asustamme. Kesti kuitenkin aikansa, ennen kuin saimme edes maalipurkit paikanpäälle. Jotain osuutta asiaan voi olla sillä, että purkeissa oli osoitteena "Keltainen talo, Pyssyjoki".
Täällä ei tyhjästä vouhoteta, yleensä postitkin löytävät perille pelkillä nimillä ja postinumerolla. Hitaasti, mutta varmasti.
Talvella kylä sai kuulla erinomaisia uutisia – viime keväänä lopetettu kyläkoulu palaa takaisin Pyssyjoelle. Koulun uusi sijainti on kuitenkin vielä epävarma, vuokratiloja on vaikea löytää ja yksi mahdollisuus on rakentaa koululle upouudet tilat. Koulu alkaa onneksi vasta elokuussa, joten paikallisen mittapuun mukaan kunnalla on vielä runsaasti aikaa suunnitella uutta sijaintia.
Olemme kunnialla suoriutuneet ensimmäisestä vuodenkierrosta Finnmarkissa. Se on tarjonnut meille paljon enemmän, kuin olisimme ikinä osanneet kuvitella. Vuoden aikana olemme saaneet tutustua upeisiin ihmisiin, uusiin kalalajeihin ja uskomattomiin maisemiin.
Tässä ajassa Pyssyjoen kylästä on muodostunut tuttu ja turvallinen, rakas ja välittävä tukikohta, jota tässä vaiheessa uskallamme jo tituleerata kodiksi. Täällä Ruijan lintukodossa on luontoihmisen hyvä olla ja kalastella, kunhan muistaa unohtaa turhan stressin ja kiireen.