Ainahan siitä meuhkataan. Kauneus- ja mielenterveyslehdissä, sormi pystyssä- ja hyvä olo-palstoilla. Kuinka sanoilla on pyörryttävä voima.
Ne voivat haavoittaa, painaa ihmisen itsetunnon nollaan ja nujertaa epävarman ihmisen minäkäsityksen. Tai voimauttaa ja pelastaa, saada tienhaarassa epäröivän tai kuilun partaalla horjuvan nuoren valitsemaan oikein, kukoistamaan ja kehittymään ja niin edelleen.
Mutta on se totta. Sain siitä vastikään todistuksen, kun tärkeä ihminen sanoi yllättäen ja pyytämättä minusta jotain kaunista. Itse tunsin juuri sillä hetkellä olevani kaikkea muuta. Yhtäkkiä aurinko alkoi paistaa ja askeleeni keveni.
Maailmankaikkeus tietää, että oma mieleni ja kieleni saattavat sylkeä myrkkyä.
Mutta yritän tiedostaa sen ja muuttua. Työntää rumat ja epäystävälliset ajatukset pois, tuottaa kauniimpaa puhetta.
Sydämen kyllyydestä suu puhuu, sanoo vanha kansa. Tulkitsen sen niin, että jos ihminen voi huonosti, ei arvosta itseään, kokee epäonnistumista ja uskoo maailman oleva häntä vastaan, on asenne valmiiksi kaikkea kohtaan nurja.
Silloin ei pysty näkemään minkään eikä kenenkään hyviä puolia. Näkee vain mustan pilven eikä ollenkaan sen takana loistavaa valoa, joka kultaa pilven reunat. Ja sitähän tulee sitten puheena ulos, sitä omaa sisintä.
Kun omanarvontunto on kunnossa, on voimaa ja itsetuntoa sanoa kauniita, tosia asioita myös toisille.
Ehkäpä tulee samalla auttaneeksi kuulijaa, antaneeksi lahjan, jonka avulla hänen elämänsä tulee vähän kirkkaammaksi.
Parista sanasta saattaa tapahtua ihme. Kuulija alkaa uskoa itseensä: sellainenhan minä tosiaan olen. Nuo sanat alkavat ohjata valintoja, ja jos ei alun perin täysin sanojen mittainen ollutkaan, niin kohta saattaa olla.
Ja kun ne kauniit ja voimauttavat sanat sanoo ihminen, joka on ollut koko ikäsi roolimallisi, jota katsot ylöspäin ja jonka valintoja arvostat valtavasti, sitä enemmän niillä on vaikutusta.
Kiitos isosisko.
On aika keksiä keinoja pitää yllä lomalla saavutettu ja kauniiden sanojen aikaansaama rento ja onnellinen olo, kestää arkea.
Pitää ajatella hyviä ajatuksia, huomata kaikki hyvä ympärillä ihan tavallisena päivänä. Tehdä asioita, joista saa hyvän mielen ja terveyttä. Kuunnella mieluista musiikkia. Mennä lenkille tai teatteriin. Ojitetulle suopellolle hengittämään typpioksiduulia. Metsään keräämään supermarjoja.
Konttisen Robin Hood sen sanoi: metsässä on kaikki, mitä ihminen tarvitsee. Vaikka niitä marjoja ei löytyisikään, niin jo pelkkä metsässä käyskentely tekee meidät terveemmiksi, tutkitusti.
Tästäkin tuli semmoinen. Syö itsesi terveeksi, pehmeä lasku arkeen, voi hyvin ja kaunistu. Meditoimalla vahvaksi ja terveeksi. Voimauttava puhe. Ajattele itsesi onnelliseksi.
Kirsi Jääskö on Uusi Rovaniemi -lehden kolumnisti ja lappilainen kulttuurityöläinen.