Oletko jo nähnyt Disneyn animaatioelokuvan ”Frozen 2”?
Jos et, katso se.
Suurta juonellista paljastelua suorittamatta, voin kertoa, että taikavoimia hallitseva kuningatar Elsa, prinsessasiskonsa Anna, puhuva lumiukko Olaf, pohjoisen oma poika Kristoff ja poronsa Sven lähtevät matkalle, joka sisältää suuria merkityksiä ja synnyttää syviä ajatuksia.
Tarinassa suuttuvat niin metsän, tuulen kuin vedenkin henget. Seikkaillaan pohjoisen lumotussa metsässä – ikuisen sumun keskellä omaa kultuuriaan rauhassa vaalivan heimon mailla. Murskataan viekkaan kuninkaan vääryydellä rakentama pato ja paetaan sen aiheuttamaa tulvaaaltoa.
Elokuva sisältää vertauksia, symboliikkaa ja kuolematonta viisautta. Se avaa oikein tulkittuna katsojalle myös konkreettisemman kuvan nykyhetkestä; ihmisen suhteesta luontoon ja alkuperäiskansojen arvokkaan kulttuuriperimän vaalimiseen.
Jos haluaa rautaisannoksen realismia, niin löytää vertauskuvallisen linkin myös Rovaniemelle, Kemijokeen ja Sierilän patohankkeeseen. Viimeisten koskien kesyttämiseen yhtiön tarkoitusperien palveluun.
Mitä vesi sanoisi, jos se osaisi puhua?
Lumiukko Olaf esittää elokuvassa väitteen ”vedellä on muisti”, viitaten veden väitettyyn kykyyn muistaa tai tallentaa kristallirakenteeseensa kaikki mitä sen ympärillä tapahtuu.
Mitä kertoisi Kemijoki ja muut ihmisen katkaisemat elämän virrat? Mitä sanoisivat humuksesta tummuneet pohjoisen järvet? Mitä koko maapallon ilmastoa säätelevät valtameret? Jos vesi osaisi puhua – maailma ei olisi entisensä. Eikä varsinkaan nykyisensä.
Emme vaivu synkkyyteen. Hälytyskellojen keskeltä voi erottaa ääniä, jotka yhä kuuluvammin vaativat ja huutavat vesiekosysteemien oikeuksien puolesta. Meriä, järviä, jokia ja pohjavesiä suojellaan, kunnostetaan, vapautetaan ja arvostetaan.
Inarin Kirakkaköngäs pohjoisessa, Hiitolanjoki idässä, lukuisat yritysten, yksityisten ja säätiöiden kampanjat etelässä ja lännessä Itämeren puolesta. Veden ääni on kuultu.
Frozen 2 -elokuvan opetus ja tarinan filosofian tiivistys kiteytyy toiveikkaseen ajatukseen. Sellaiseen, jonka toivon kanssani elokuvaa katsoneiden lapsieni kantavan mukanaan elämän satulalaukussa.
”Niinkuin vesi olomuotoaan, ihminenkin voi muuttaa ja muuttua. Voitamme tulevaisuuden haasteet, korjaamalla menneisyyden virheet.”