Ko­lum­ni: Vas­tuul­lis­ta jour­na­lis­mia? – To­tuu­den­mu­kai­set­kin jutut luovat maail­mas­ta va­li­koi­tu­nut­ta kuvaa

Medioissa pyöri maaliskuussa Vastuullista journalismia -kampanja. Julkisen sanan neuvoston 50-vuotisjuhlan kunniaksi järjestetty kaksiviikkoinen oli eräänlainen vastaisku muun muassa niin sanotuille valemedioille. Kampanjassa korostettiin, että vastuullinen media tarkistaa julkaistavat tiedot huolellisesti ja tarvittaessa korjaa virheensä.

Yleisö voi tunnistaa vastuullisen median siitä, että tämä on sitoutunut alan itsesääntelyyn eli noudattaa Journalistin ohjeita. Niissä säädetään esimerkiksi haastateltavien oikeuksista, virheiden korjauksen yksityiskohdista ja mainosten erottamisesta muusta sisällöstä. Ohjeet ovat monelta osin lainsäädäntöä tiukemmat.

Osallistuin itsekin kampanjan valmisteluun Julkisen sanan neuvoston jäsenenä, joskin roolini rajoittui lähinnä Vastuullista journalismia -merkin saamenkielisen version kehittelyyn.

Kampanjassa sana vastuullisuus viittasi siis varsinkin siihen, että toimittajien tulee tarkistaa juttujen tiedot niin huolellisesti kuin mahdollista ja olla valmiita myös korjaamaan niitä asianmukaisesti.

Määritelmään tarttui Yle Sápmin entinen päällikkö Pirita Näkkäläjärvi . Hän huomautti, että tarkistaminen ja valmius oman työn korjaamiseen eivät ole erityisen vastuullista vaan normaalia journalismia.

Toimittajan työ on sitä, että pyritään välittämään yleisölle totuudenmukaista tietoa. Vastuullista olisi Näkkäläjärven mielestä se, että tiedotusvälineet esimerkiksi valitsisivat näkökulmansa niin, että jutut eivät tuottaisi turhaa vastakkainasettelua.

Kampanjassa haluttiin tietysti alleviivata sitä, että journalistisin menetelmin tuotettuun tietoon voi luottaa. Tämä näkökulma onkin tärkeä aikana, jolloin luottamuksesta on pulaa. Maailma tuntuu muuttuvan hallitsemattomasti, ja pysyviksi ajatellut asiat eivät yhtäkkiä olekaan sitä. Tämä synnyttää epävarmuutta ja epäluuloa.

Omalla alallani politiikan tutkimuksessa nykyhetkeä onkin kutsuttu luottamuksen, ei niinkään totuuden jälkeiseksi ajaksi. Ihmiset uskovat, että tosiasioita on olemassa, mutta he eivät aina luota totuuksien perinteisiin esittäjiin.

Kuten Näkkäläjärven kommentti näyttää, tosiasioiden kertominen ei välttämättä riitä rakentamaan luottamusta. Nykyajan valistunut mediayleisö tietää, että totuudenmukaisetkin jutut luovat maailmasta valikoitunutta kuvaa. Aihevalinnat sulkevat pois toisia aiheita, ja näkökulmilla ja ilmaisuilla vaikutetaan siihen, millaisen merkityksen tiedot saavat.

Julkisen sanan neuvoston näkökulmasta näkökulmien ja ilmaisujen valinnat kuuluvat medioiden sananvapauden piiriin, eikä neuvosto ota niihin siksi yleensä kantaa. Sen sijaan kantaa ottavat esimerkiksi sosiaalisessa mediassa monet muut.

Medioiden onkin sopeutuminen siihen, että niiden vastuullisuutta ja luotettavuutta ei arvioida vain normistojen perusteella vaan myös sen kautta, kuinka hyvin ne aihevalintansa, näkökulmansa ja ilmaisutapansa perustelevat.

Tapio Nykänen on Uusi Rovaniemi -lehden kolumnisti, rovaniemeläinen yhteiskuntatieteilijä ja koskimeloja. Hän on myös Julkisen sanan neuvoston jäsen.

Ilmoita asiavirheestä