Koska Malesiassa asuvat koululaisemme ovat missanneet nyt jo kaksi lappilaista talvea putkeen, on ymmärrettävää, että heille alustavasti luvatun lyhyen ja vähälumisen Lapin kesän sijaan toiveena olisi ennemminkin pitkä ja runsasluminen vuodenaika.
Alustavasti on kyllä suunniteltu, että aina voidaan toki mennä myös hiihtostadionille ihastelemaan pressujen peittämiä lumikasoja, jos heinä- ja elokuun lumisateet eivät satu kohdalle.
Pahinta tietysti olisi, jos edelliskesän kaltainen käristyskupoli palaisi Suomen ylle juuri lasten pitkään odotetun kotimaan visiitin ajaksi. Vaikka tropiikin helteisiin tottuneelle yli 30 asteen lämpötilat olisivat tietysti ihan normikamaa, olisi siitä valitettavasti kaikki eksotiikka kaukana.
Sitä paitsi jatkuva hellesää olisi varmasti Suomessa selvästi tukalampi kokemus kuin kotona Penangissa, jossa kaikki sisätilat ovat enemmän tai vähemmän ilmastoituja. Bussit ja kauppakeskukset ovat jääkylmiä, ja elokuvateattereissa on syytä pitää villasukat jalassa.
Oman makuuhuoneen lämpötilan voi onneksi aina säätää mieleisekseen. Jos haluamme nukkua Penangin kodissamme oikeasti viileässä, laitamme ilmastointilaitteen +26 asteeseen, mutta silloin joutuu kyllä varautumaan siihen, että aamuyöstä herää horkassa palelemaan.
Jos Lapin kesä osoittautuu pettymykseksi eli liian vähälumiseksi, voivat lapset onneksi syksyllä Malesiaan palattuaan vierailla jälleen kerran Georgetownin keskustan pikkuruisessa Ice Cafessa, jonka interiööriin kuuluvat muun muassa iglu, jääkarhu ja feikkilumiukko. Kahvilan sisälämpötila on hyytävät +10 Celcius-astetta!
Meillä vanhemmilla on lasten Suomi-kesäloman suhteen sellainen vieno toive, että englannin, kiinan ja malaijin puristuksissa väkisinkin vähitellen degeneroituva suomenkieli saisi supporttia ja pysyisi enemmän up-to-date.
Vaikka ihan ymmärrettäväähän sekin tietysti on, kun lapsi koulun jälkeen ilmoittaa, että aamubreakin peliaika oli cancelleerattu sateen takia, mutta onneksi lunchilla sai chicken chopsia. Tai se, että aamun assemblyssä oli saatu Chinese Star of the Week siitä hyvästä, että kiinan vocabulary oli brilliantisti hallussa.
Vaikka aidot brittiläiset natiiviopettajat ja kansainvälisen koulun opetussuunnitelma kyllä takaavat tietyn tason, jättää Malesiassa asuminen silti väistämättä jälkensä myös englannin kieleen. Ainakin nuorimmaisen puheessa on kuultavissa välillä myös sitä samaa kiinalaista aksenttia, jota koulun pihalla ja kavereiden kanssa paljon käytetään.
Manglish eli Malesian englanti onkin ihan oma kielensä. Siinä yleisin sana on ’lah’, joka ei tarkoita oikeastaan mitään, mutta sillä jotenkin vahvistetaan sanomisia. Why lah? Yes lah! Yleisin myöntävä vastaus melkein mihin tahansa kysymykseen on: ”Can lah!”