Jos vastasit otsikon kysymykseen kieltävästi, sinun kannattaa lukea tämä teksti. Näihin aikoihin kevättä kansalaisopistoissa kuumeisesti suunnitellaan seuraavan lukuvuoden toimintaa. Vaikka kevätlukukausi on vielä käynnissä, opistoväen päässä pursuilevat jo uudet ideat.
Vaikka opistoissa työskentelee ammattitaitoisia, alueelliset ja paikalliset tarpeet tuntevia, idearikkaita ihmisiä, he eivät kuitenkaan ole ennustajia tai ajatustenlukijoita. Juuri nyt kuntalaisilta odotetaan ideoita ja toiveita tulevan lukuvuoden kurssitarjontaan. Ja minäpä kerron, miksi kurssitoive kannattaa esittää.
Laki vapaasta sivistystyöstä velvoittaa kansalaisopistoja vastaamaan alueellisiin ja paikallisiin sivistystarpeisiin. Jotta tätä tehtävää voidaan toteuttaa, opistojen tarvitsee tietää, mitä asukkaat opistoltaan haluavat.
Lapin opistokentältä saamieni tietojen mukaan opistoille tulee kurssitoiveita harmittavan vähän. Suunnitellessaan uusia kursseja opistojen henkilöstö nuuskii trendejä, käyttää mielikuvitustaan, ennakoi, vakoilee ja tunnistaa uusia ilmiöitä ja onnistuu tehtävässään, sillä kurssitarjontaan ollaan yleisesti ottaen tyytyväisiä. Usein kuulen kuntalaisten kertovan, että nykyinen kurssitarjonta on jo niin monipuolista, ettei siihen keksi mitään lisättävää. Koska kurssitarjonta ei voi vuosittain vain toistaa itseään, opistoväki kyllä keksii uutta.
Kaikki eivät ole tyytyväisiä kurssitarjontaan. He ovat niitä, jotka ilmoittavat, etteivät käytä kansalaisopistojen palveluja, koska siellä ei ole tarjolla mitään kiinnostavaa. Kun kysytään: ”Oletko jättänyt opistoosi kurssitoivetta?”, vastaus on yleensä kielteinen. Jotkut väittävät olevansa tietämättömiä vaikutusmahdollisuuksista, jotkut eivät vain viitsi vaivautua. Valittaminen on helpompaa kuin kurssitoiveen tekeminen.
Kaikki tuntevat sanonnan, että jos ei ole äänestänyt vaaleissa, ei saa valittaa vaalituloksesta. Sama ajatus sopii myös kurssitoiveen antamiseen: ellet ole tehnyt kurssitoivetta opistoosi, sinulla ei ole oikeutta valittaa sen kurssitarjonnasta.
Toiveet eivät aina toteudu, eivät kurssitoiveetkaan. Syynä voi olla muun muassa sopivien tilojen puuttuminen, kurssille ei löydy opettajaa, toive on kunnan tai opiston arvojen vastainen tai yksinkertaisesti raha ei riitä. Omassa kunnassani erityisesti maaseutualueen kurssien ongelmana on enemmän sopivien tilojen kuin rahan puute. Kyläkoulujen lakkauttaminen on vienyt tilat myös kansalaisopistoilta.
Onneksi kyläyhdistykset usein vuokraavat edullisesti tilojaan opiston käyttöön ja kyläläiset saavat kurssinsa. Jos tiloja ei tahdo löytyä, ongelma yritetään ratkaista luovasti. Ei ole harvinaista, että käsitöitä tehdään jonkun kyläläisen pirtissä, puuta veistetään liiterissä, kitaransoittoa opetetaan olohuoneessa tai englantia opiskellaan huoltoaseman kahvilassa. Konstit on monet, mutta ihmeitäkin saadaan aikaan, kun yhteinen tahtotila on riittävän kova.
Tarja Hooli, Tornion kansalaisopiston rehtori