”Hullu, et voi olla tosissasi!” huudahti ystäväni, jonka kampaamon penkissä istuin. ”Eihän siellä ole mitään!” hän jatkoi päivittelyään sakset kädessä. Pelkäsin korvanlehtieni puolesta.
Olin kertonut pohjoiskarjalaislähtöiselle, Helsinkiin juurtuneelle ystävälleni, että muuttaisin Rovaniemelle. Itse olin innoissani. Pääsisin takaisin ihmisen kokoiseen kaupunkiin. Kaksi vuotta pääkaupunkiseudulla sai riittää.
Joensuu ja Oulu olivat kilpailevia vaihtoehtoja Rovaniemen kanssa, kun pohdimme puolisoni kanssa, minne asettuisimme asumaan seuraavaksi.