Kuplaani ravistaa tuttava, joka toteaa, ettei aio äänestää näissäkään vaaleissa. Todeten, ei tunnustaen.
Katson elävää esimerkkiä muutamasta kymmenestä prosentista äänioikeutettuja. Hän ei tarkista kalenteristaan, missä sattuu varsinaisena vaalipäivänä olemaan. Hänen puhelimessaan ei ole muistutusta ennakkoäänestyksestä.
Hän ei ajattele, että kansalaisoikeus on kirjoittamattomissa säännöissä velvollisuus. Hänestä oikeus on jotakin, jonka voi jättää käyttämättä.