Balkanin vuorien itäisillä ylängöillä on saatu tänä kesänä paljon ukkossateita. Helteiden lomassa on ollut viileämpiä pilvi- ja ukkospäiviä. Minä ja vihannoiva luonto emme ole panneet pahaksemme. Monesti tähän aikaan kuiva savimaa vain pöllyää ja kulottunut kasvusto kituu.
Suomen medioissa muistutellaan lemmikkien autoon jättämisen ja hellepäivien lenkkien riskeistä. Täällä eläinten oikeuksista ei paljon puhuta. Laihat aasit kiskovat vankkureita ylämäkeen ja kuivakkaat, kaviosta kytketyt hevoset laiduntavat pelloilla koko paahteisen päivän ilman veden- tai varjonhiventä.
Ovikelloina ja kanaloiden sakaalinpelätteinä toimivat koirat makaavat ruostuneessa tulikuumassa tynnyrinpuolikkaassa metrin kettingissä, tappohelteessä. Mutta nehän eivät olekaan lemmikkejä.
Minulla oli syyllinen olo, kun aamulenkki Balkanin prinsessan kanssa silmänkantamattomia auringonkukkapeltoja halkovilla peltoteillä venähti. Pieni sinnikäs otus läähätti ankarasti, mutta sprinttaili silti kyyhkyparvien ja perhosten perässä. Onneksi peltotiellä oli yöllisen ukkoskuuron jäljiltä joku auringon kuumentama mutalammikko. Ja ryteikköisen ojan pohjalla lirui pieni noro, jonne sain koiran tuupattua, ojanpientareelle kipattua rakennusjätekasaa pitkin.
Peltoteiden varsia pilkuttavat monenkirjavat jätekuormat ovat entisestään lisääntyneet, kun pikkukaupungin kaatopaikka on suljettu. Kuulemani mukaan syynä ovat EU:n kaatopaikkamääräykset, joita se ei täyttänyt.
Mentiinköhän jätteidenkin kanssa ojasta allikkoon, kuvaannollisesti ja kirjaimellisesti.
Logistiikkaeroja sekin, että talouskuluista ja veroista ei tule suoraan kuluttajalle mitään tietoja. Posti ei kulje eikä kusti polje. Täytyy vain tietää, miten, mihin ja milloin vesi- ja sähkölaskut tai kiinteistö- ja autovero maksetaan.
Meidät on onneksi hyvin perehdytetty. Olen kertonut hauskaa juttua brittiasukkaasta, joka ei ollut ihan yhtä hyvin asioista perillä. Eräänä aamuna hän heräsi ihmettelemään kyläläisjoukkoa porttinsa pielessä. Kävi ilmi, että köyhä maalaiskansa oli kertynyt naureskelemaan, kun rikkaalta kolonialistilta katkaistiin sähköt maksamattomien laskujen vuoksi.
Lyhyet sähkö- ja vesikatkokset ovat jokapäiväisiä epävarman infrastruktuurin pikkukylässä. Siksi havahduimme vasta, kun sähkökatko alkoi kestää tavallista pidempään ja kun selvisi, että sähköt puuttuivat vain meiltä.
Pilkka sattui omaan nilkkaan. Isäntä oli unohtanut hoitaa sähkölaskun vietettyään pari kuukautta kotimaassa. Sähköyhtiö (mafian hallussa oleva, sanotaan) ei enää odottele kuukausitolkulla maksamattomia laskuja, vaan pätkäisee virrat poikki turhia varoittelematta.
Ihan sama millaisesta laskusta puhutaan. Tyhjänä olleen talon kuukausilasku oli 1,20 euroa.
Kirsi Jääskö on Uusi Rovaniemi - lehden kolumnisti ja lappilainen kulttuurityöläinen.