Ko­lum­ni: Suomi uhkaa pudota joh­ta­vien maiden jou­kos­ta ke­hi­tys­yh­teis­työn ra­hoit­ta­ja­na – edes ta­voi­te­ta­so 0,7 pro­sent­tia ei tekisi meistä Ruotsia tai Norjaa

Ulkoministeriössä laskettiin suomalaisen kehitysyhteistyön vaikuttavuutta, koska eduskunta niin toivoi. Laskentatehtävä ei käy kateeksi. Luvut ovat hurjia: kaikkiaan yli kuusi miljoonaa ihmistä sai yhteistyöhankkeiden hyödyttäminä työpaikan ja toinen mokoma vessan. Vuosina 2015–2017 puolitoista miljoonaa tyttöä ja naista sai tilaisuuden ehkäisyyn verovarojemme ansiosta.

Aikoinaan Eino Leino runoili: "Kyltyyri, kyltyyri, kyltyyri, tuo huuto on Suomessa syyri; Mut mikä se on se kyltyyri, kas siinäpä pulma on jyyri."

Vähintään yhtä kova on viime vuosina ollut huuto kehitysyhteistyön rahoituksesta. Mihin kehitysapua tarvitaan! Varastetaan ne rahat kumminkin! Mikseivät mene siellä töihin! Lakkaisivat sotimasta! Mitä niiden ongelmat meille kuuluu! Pakolaisia on autettava heidän lähtömaissaan!

Hupsista, viimeinen huuto onkin eri sarjasta, sillä tavallisesti maahanmuuton ja pakolaispolitiikan kriitikot ovat myös innokkaita kehitysavun leikkaajia.

Tarjous vain nyt

Saat digin _maksutta_ 2 viikkoa

Ilmoita asiavirheestä