Rovaniemeä koskevat talousuutiset ovat hämmentävän ristiriitaisia: matkailulla ja kaupalla menee Rovaniemellä hyvin, mutta itse kaupungilla ei.
Tuoreimmat esimerkit ovat viime viikolta, jolloin uutisoitiin, että Minimani-kauppaketju alkaa rakentaa hypermarkettia Lampelaan jo tänä kesänä. Marketin mittasuhteista kertoo, että neliöitä siihen tulee enemmän kuin Prismaan.
Myös Kärkkäinen Oy on edelleen kiinnostunut rakentamaan Rovaniemelle tavaratalon, jos se pääsee kaupungin kanssa yksimielisyyteen tontin hinnasta. Kauppaketjut siis uskovat Rovaniemen kasvuun ja rovaniemeläisten ostovoimaan.
Rovaniemen kaupungin talous on sen sijaan viime vuosina syöksynyt alamäkeen, ja viime viikolla tehtiin päätös, jota oli jo osattu odottaa: syksy käynnistyy kaupungin koko henkilöstöä koskevilla yhteistoimintaneuvotteluilla.
Yt-neuvotteluiden tavoitteena on löytää säästöjä 2,5 miljoonan euron edestä. Laskennallisesti tämä tarkoittaa, että kaupungin henkilöstökuluja pitäisi vähentää noin 52 henkilötyövuoden verran.
Jokainen ymmärtää, että tavoite on kova. Ainakaan lakisääteisissä palveluissa tuskin on joutilaita työntekijöitä, joita voitaisiin vähentää palvelutuotannon kärsimättä.
Yt-neuvottelut ovat vain yksi osa toimenpiteitä, joilla Rovaniemen kaupungin talous yritetään saada edes jonkunlaiseen tasapainoon. Menoja on välttämättä pienennettävä, koska tulot eivät riitä niitä kattamaan.
Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen vastasi viime viikolla kaupungin taloudenhoitoa koskevaan kritiikkiin ja toi esiin muun muassa sen, kuinka kaupungin omat verotulot ja valtion rahoitus suhteellisesti ovat laskeneet parin vuoden aikana. Nämä ovat muuttujia, joihin kaupunki ei juurikaan pysty vaikuttamaan.
Rovaniemen verokertymä on ylipäätään pieni kaupungin kokoon nähden. Matkailu ja kauppa ovat matalapalkka-aloja, joista ei kerry verotettavaa tuloa samalla tavalla kuin esimerkiksi teollisuudesta.
Rovaniemen päättäjät lomailevat heinäkuun, mutta elokuussa heitä odottaa karu paluu todellisuuteen. Koko loppuvuosi kuluu säästökohteita etsien ja ikäviä päätöksiä tehden. Säästöt näkyvät ja tuntuvat väistämättä myös palveluita käyttävien kaupunkilaisten arjessa.
Ensi vuoden talousarvion yhteydessä keskusteltaneen jälleen vakavasti myös veronkorotuksesta. Jo viime vuonna 51 kaupunginvaltuutetusta 21 olisi ollut valmis korottamaan Rovaniemen tuloveroa 0,5 prosenttiyksiköllä. Saattaa olla, että säästöjen kurimuksessa veoronkorotus alkaa houkuttaa entistä useampia.