Voiko omaan kuntaan tai seutukuntaan rakastua? Kesäloman kynnyksellä havahduin huomaamaan, kuinka valtavan hienoja luonnonrikkauksia pieni kuntamme pitää sisällään. Pakahduttavan ylpeyden puuskassa kirjoitin upeista luontokohteistamme Kunnanjohtajan rakkauskirje vol. 1. kuntamme nettisivuille – kohta kuitenkin hieman häpeillen. Ei auta hävetä! Olen auttamatta rakastunut omaan kuntaan ja seutukuntaan!
Syksyn aikana kuntataloutemme ahdinko on saanut julkisuudessa palstatilaa ja myönnettävä on, että kuntatalous meillä sakkaa.
Näin se tekee monella muullakin kunnalla ja isosti saamme tästä kiittää valtiota. Sen sijaan sykähdyttävästä yhteisöllisyyden voimasta saamme onneksi kiittää vain itseämme – me sisukkaat simolaiset ja koko Meri-Lappi!
Takana on huumaava pesäpallokesä, joka on yhdistänyt simolaisia ja seutukuntaa uudelleen monella eri tasolla: pelaajina, valmentajina, huoltajina, talkoilijoina ja katsojina. Joukkueita on sekä tytöillä että pojilla lähes joka ikäluokassa, mikä on hurja saavutus pienenevillä syntyvyysluvuilla.
Tuulivoima-areena täyttyi uskollisista katsojista SiKin peleissä koko kesän.
Katsojatilastossa Simo oli peräti neljännellä sijalla koko ykkössarjassa, jossa oli mukana muun muassa Oulu ja Tampere. Jännitystä kyllä riitti, kun sarjassa pysymisestä jouduttiin kisaamaan. Fanibussien huima tunnelma lienee mukana olleille jäänyt mieliin lähtemättömästi. Erityisen sydäntälämmittävää on ollut koko seutukunnasta kiirinyt kannustus!
Yhteisöllisyys on pitovoimaa ja suuri voimavara niin pienessä kunnassa kuin kokonaisessa seutukunnassa. Yhteisöllisiä kokemuksia tulee sekä hyvässä että pahassa. Rakkauskirjeessä pitäisi puhua vain hyvistä jutuista. Totean kuitenkin sen verran, että Meri-Lappia yhdistää huoli Karsikon vaarallisesta risteyksestä, kiukku vt. 4 hankkeen keskenjättämisestä ja myös lentokenttämme tulevaisuudesta. Todella outoa on valtion toiminta.
Meitä merilappilaisia yhdistää yhteisyrityksemme Mehiläinen Länsi-Pohja kaikkine synnytyskipuineen ja poikkeuslupineen.
Kumpaakaan ei olisi, ellemme yhteisöllisesti olisi asioita halunneet viedä eteenpäin! Yhteisistä voitoista pitää osata nauttia ja edistää, vaikka välillä tuntuisi katkeransuolaiselta.
Yhteistä meille on myös upeat hopeakylkiset nousulohet ja kestävä lohipolitiikka. Yhteisöllisyyden voima tuntuu säteilevän myös Polar King –hankkeen ympärillä. Kaipaamme ja rakastamme yhteisiä isoja juttuja! Yhdessä olemme paljon enemmän!
#rakkauestamerilappiin
Kirjoittaja on Simon kunnanjohtaja