Näin sinut tänään kirjahyllyssä ja ajattelin vihdoinkin kirjoittaa sinuun jotain. Et ole enää entisessä kunnossa. Varmaan olet astman tuolla hyllyssä saanut.
En edes muista, koska viimeksi sinuun raapustelin ajatuksiani. Oliko se tällä vuosituhannella? Todennäköisesti ei.
Toivon, ettet pahastu, että selailin sinua tänään. Se ilahdutti. Luin sinusta monia hienoja muistoja itsestäni ja toilailuistani, suruistani ja toiveistani.