Tänä vuonna tulee kuluneeksi 20 vuotta siitä, kun tapasin lasteni äidin katulampun valokeilassa Sevillassa. Siitä pari vuotta, niin katulampun valokeilassa tupakoinut kaunotar synnytti meille pojan. Poika täyttää ensi viikolla 17.
Tämä poika on asunut kanssamme kymmenessä eri osoitteessa kolmessa eri maassa. Nyt kun hän nappaa kitaran käteensä meidän aikuisten juhlassa ja laulaa luirauttaa pari Pink Floydia ja Dylania, olen niin ylpeä hänestä, että oikein hävettää.