Eduskunnassa puidaan parhaillaan alkoholilain uudistusta. Media on puoliväkisin repinyt otsikoita limuviinoista ja 0,8 tilavuusprosentin noususta kaupoissa myytävien alkoholituotteiden enimmäisvahvuuteen. Siis siitä, pitäisikö maitokaupassa myydä nelosolutta ja muuten kuin käymisteitse valmistettuja (eli väkevistä viinoista sekoitettuja) long drink -juomia.
Sitä tuttua some- tai kansanraivoa aiheesta ei ole virinnyt. Kenties siksi, että uudistuksen myötä kauppojen olutvalikoima paranisi entisestään. Myös ”nuoria houkuttelevia” värikkäästi pakattuja lonkkuja hyllyiltä on löytynyt jo hyvän tovin.
Lakiuudistus vaikuttaisi kuitenkin suomalaisten alkoholikäyttäytymiseen kauppojen hyllyjä pidemmälle. Yksi muutoksista koskisi pienpanimoita, jollainen Rovaniemeltäkin löytyy.
Tällä hetkellä pienpanimot eivät saa myydä tuotteitaan suoraan kuluttajille. Uuden lain myötä tämä muuttuisi. On sanomattakin selvää, kuinka tämä elävöittäisi elinkeinoelämää, matkailua ja olutkulttuuria.
Uusi laki sallisi myös yleisötapahtumiin laajemmat anniskelualueet, ja joissain tapauksissa ”kaljakarsinat” jäisivät kokonaan historiaan.
Urheilutapahtumissa helpotusta sen sijaan ei olisi näköpiirissä. Turvaudun empiiriseen tutkimukseen ja vertaan kahta urheilutapahtumaa: Helsingin Jokereiden ottelua Hartwall Areenassa ja New York Rangersin ottelua Madison Square Gardenissa.
Jokereiden ottelussa alkoholijuomia ei saanut viedä katsomoon. Erätauolla aggressiivisen jonotuksen päätteeksi saattoi ehtiä ostamaan tuopin. Se piti kurlata kurkusta alas mahdollisimman nopeasti, jotta ehti takaisin lehtereille katsomaan peliä.
Rangersin matsissa katsomoon oli lupa viedä kaksi olutta kerrallaan. NHL-miljonäärien menoa ihmetellessä sai kaikessa rauhassa siemailla maltaista. Ei tarvinnut käydä tiskillä uudelleen pelin aikana. Tuli aikuinen olo.
Jokainen voi päätellä, kumpi on terveempää kulutusta.
Entäs ne nuoret sitten? Heidän alkoholinkäyttönsä on huomattavasti vähentynyt aiempiin sukupolviin verrattuna. Lakiuudistuksen vastustajien mielestä tämä kehitys on vaarassa, jos kaupoista saa 5,5-prosenttista sokerilitkua.
Nuorten vähentyneeseen juomiseen on useita selityksiä, joista yksi on se, että kanssakäyminen on siirtynyt enemmän nettiin. Kovin jätkä tai mimmi ei enää ole se, joka eniten päissään törttöilee kaupungilla. Nettiajan lapsilla tupakkakin on sähköistä.
Alkoholisäädöksiä kevennettäessä on vaara, että terveysriskit kasvavat. Itse uskon, että pidemmällä aikavälillä avoimempi alkoholikulttuuri johtaa maltillisempaan kulutukseen.
Kun juoman ympäriltä poistetaan sen erityisleima – ”tässä alkoholi, saa juoda tämän aitauksen sisällä mutta ei viedä tuonne” – siitä tulee nautintoaine muiden joukossa.
Otatko kahvin, limsan vai oluen?
Kirjoittaja on lappilaislähtöinen, keski-ikää lähestyvä ex-suurkaupunkilainen, joka vaihtoi metron maastopyörään ja työskentelee viestintätehtävissä Rovaniemellä.