Pidän itseäni varovaisena ostajana, varsinkin kun kyse on nettiostoksista. Netin kautta saa joitain tuotteita varmaankin edullisemmin kuin kivijalkakaupasta, mutta henkilökohtaisesti haluan sovittaa takkia päälleni ennen kaupantekoa. Onhan kamppeilla palautusoikeus, mutta vanha ostotapa on enemmän minun juttuni.
Yleensä on. Olkoon tämä juttu jälleen kerran yhtenä opetuksena, miten nettiostoja ei kannata tehdä. Aukaisin erään sanomalehden nettisivuston, kun eteen bongahti mainos johon jäin kiinni. Siinä mainostettiin ihmepillereitä, jotka tuovat virkeyttä ja poistavat aineenvaihdunnassa syntyviä myrkkyjä. Mainoksen mukaan uudet kapselit auttoivat myös pudottamaan painoa kymmenen kiloa kuukaudessa. Näin oli tapahtunut liki jokaiselle pillereiden käyttäjälle.
Kun vielä nettikommentitkin kehuivat hoidon maasta taivaaseen, niin mikä ettei.
Ei kuntilaamaan. Maksaminen ei oikein ottanut onnistuakseen, vaikka yritin sitä muutaman kerran. Ajattelin, että antaapa olla. Taisi olla seuraavana päivänä, kun sähköpostiini tuli viesti, että pillerit ovat lähteneet varsovalaisesta liikkeestä kohti Kemiä. Seuraavassa viestissä kerrottiin, että purnukka on noudettavissa Siwan kassalta.
- 159 euroa, kiitos, kassaneiti sanoi.
Maksoin tietenkin tilaukseni ja ajattelin, että nyt koitti kunnon kevät. Purkin mukana tuli tekstiä, missä onniteltiin viisaasta valinnasta, mutta samalla kerrottiin, että tämä on vasta alkupotku hyvään oloon.
- Sinun kannattaa välittömästi tilata kaksi purkkia lisää hieman erilaisia pillereitä (muistaakseni 130 euroa), jotta homma toimisi, kirjeessä kerrottiin.
Ajattelin, että nyt vien homma loppuun saakka ja tilaan pari purkkia lisää ihmeainetta.
- Teknisten ongelmien vuoksi emme voi vastata puhelimeen, kerrottiin nauhalla huonolla suomen kielellä.
Siinä vaiheessa alkoivat hälytyskellot soida päässä. Päätin palauttaa avaamattoman purkin Siwaan.
- Sinulla pitää olla seitsennumeroinen palautuskoodi. Ei näytä olevan lähetyksessä mukana. Ota yhteyttä lähettäjään. Otin.
- Teknisten ongelmien vuoksi emme voi vastata puhelimeen, kerrottiin nauhalla jälleen huonolla suomen kielellä, vaikka yhteysnumeroita oli pari eri kappaletta.
Vasta tämän jälkeen aloin tutkia käyttäjäkokemuksia kyseestä aineesta. Lopputulema: täyttä humpuukia eikä luvattuja rahoja tahdo saada millään takaisin. Minua hatutti ja samalla huvitti. Olipa hyvä kusetus. Enkä varmasti ole ainoa joka on lauennut siihen. Vanha totuus pitää edelleen paikkansa: jos joku on liian hyvää ollakseen totta, se ei ole.
Aiemmin huonot kokemukseni ostos-tv:n tarjouksiin tai nettiostoihin liittyvät lentolippuihin, ihmeellisiin paistinpannuihin ja hampaiden valkaisemiseen. Lentoyhtiö teki konkurssin ennen matkaa, paistinpannut eivät kestäneet induktioliedellä ja hampaiden valkaisuun tarvittavat liuskeiden kiinnitys oli niin työlästä, että ne jäivät käyttämättä. 159 meni nyt mopen pyllyyn. Sillä rahalla olisi voinut hankkia vaikka naapurin käytetyn kuntopyörän. Pyörätreenillä olisivat myrkyt lähteneet kiertämään ja paino putoamaan.