Metsästäviä lappilaisia näyttäisi olevan ainakin kahta sorttia.
On niitä, joiden mielestä meille pitää asettaa syksyn tullen tiukat jahtiajat, -rajat ja -kiintiöt, jotta emme ammu maalintuja ja muita luonnon luomulihatuotteita yhdettömiin. Sitten on meitä, joista osaamme itse päättää, minkä verran syksyn sadosta on kestävää korjata kotipakastimen suojiin.
Tiukan normiston kannattajat tuntuvat ajattelevan jotenkin niin, että ilman selkeitä, ministeriössä virkamiestöinä laadittuja ja eduskunnassa poliitikkovoimin hyväksyttyjä pykäliä jahtaaja on jahtiviettiensä vapaasti vietävissä, eikä voi hillitä tappohimojaan.