Viikkailin joelle kurkottavalta pyykkitelineeltä lakanoita koriin. Ne olivat jo kahden rankkasateen ulkoilleita, unohtuneita niin kuin niin moni asia nykyisin. Mutta olivatpa ainakin hyvin huuhdeltuja ja pinnoitettuja. Niissä oli sopivasti siitepölyä ja Saharan tomua, juuri oikea annos 99-tietä, Outokumpua ja keminpaskaa takaamaan taatusti turvalliset, juurevat yöunet.

Kierittelin lakanoita jonkinlaiseksi pötkyläksi ja muistelin samalla hyviä ihmisiä.