Saabin Gripen E on yksi maailman uusimmista hävittäjälentokoneista ja ehdokas Hornetin seuraajaksi Suomessa. Ruotsalaishävittäjän valinnan puolesta puhuu moni seikka.
Hävittäjä on suunniteltu pohjoisiin olosuhteisiin, ja se on ainakin mainospuheiden mukaan suunniteltu varusmiesten huollettavaksi nopealla maassakäyntiajalla maantietukikohdissa. Polttoaineen kulutus on hävittäjäehdokkaista pienin, kiitotievaatimus vain 800 metriä.
Saab tarjoaa laajaa hävittäjävalmistusta Suomessa ja kaksi GlobalEye-tutkalentokonetta kaupan päälle. Tutkakone parantaisi koko ilmavoimien taistelukykyä.
Gripen E ei ennakkoarvioiden mukaan häviä suorituskyvyssä yhdellekään niin sanotulle neljännen sukupolven suihkuhävittäjälle, joihin kuuluvat venäläishävittäjät ja Suomeenkin ehdolla olevat Eurofighter, Rafale ja Super Hornet. F-35 on parempien häiveominaisuuksiensa ansiosta viidettä sukupolvea.
Suomelle olisi tarjolla 52 yksipaikkaista Gripen E -hävittäjää ja 12 kaksipaikkaista F-mallia. Tosin vasta kolme Gripen E -hävittäjää on lentänyt ilmassa. Näistä ensimmäiset olivat koelentohävittäjiä testausta varten. Yhtään F-mallia ei ole edes valmistettu.
Sveitsi vaati kaikki ehdolla olevat hävittäjät koelentoihin. Ehdokkaat ovat samat kuin Suomessa. Saab ei pystynyt tässä vaiheessa toimittamaan Gripeniä testeihin, joten se putosi Sveitsin kisasta.
Suomi ei ole yhtä tiukka testausvaatimuksissaan kuin Sveitsi. Lentokoneiden ominaisuudet voidaan todeta muutenkin kuin lentämällä. Esimerkiksi yksipaikkaisen F-35:n puikkoihin ja taivaalle suomalaiset koelentäjät eivät ehkä pääse ennen valintaa.
Gripenin ei pidä olla valmis vuonna 2021, vaan sen pitäisi toimia vuonna 2025, kun Suomi ottaa uutta hävittäjää käyttöön.
Tästä tullaan kuitenkin testausongelmaan. Jos koneet eivät ole valmiita, miten hyvin ominaisuudet saadaan selville? Suomen täytyisi luottaa valmistajan lupauksiin.
Tärkein kysymys on, miten Saab takaa hävittäjän päivitykset 2060-luvulle. Jos käyttäjiä on vähän Sveitsinkin luovuttua, kuinka paljon Suomi joutuisi maksamaan tuotekehityksestä? Halpa nyt ei ole välttämättä halpa aina.
Toisaalta Gripenin vähäisen käyttäjämäärän etu on, että Venäjällä tai muilla suurvalloilla ei olisi siitä kattavaa tietoa. Suomi saisi valmistuksen ja tuotekehityksen kautta kaiken hävittäjään liittyvän tiedon itselleen, toisin kuin F-35:n tapauksessa.
Valinnassa on myös turvallisuuspoliittinen ulottuvuus.
Ruotsi on Suomen naapuri joka tapauksessa, ja Gripenin valinta syventäisi puolustusyhteistyötä.
Toisaalta puolustusyhteistyö Yhdysvaltojen kanssa jatkuisi vahvana amerikkalaishävittäjän valinnalla.