Rakkaat uudet valtio-opin opiskelijat, yliopiston lukuvuosi on alkamassa. Tämä on se hetki, kun me opettajat saamme estoitta kehua itseämme ja oppiainettamme. Olette tulleet oikeaan paikkaan!
Varmaankin mietitte, että mihin sitä valtio-oppia tarvitaan. Se on vähän samanlainen kysymys kuin että miksi sote-uudistus on niin vaikea. Antakaapa kun selitän.
Helppohan niitä soteja on teoriassa tehdä. Osaan minäkin suunnitella hyvän auton, teoriassa. Se olisi edullinen seitsenpaikkainen luksusmaasturi, joka toimii sähkön ja biokaasun seoksella ja on Alfa Romeo Spiderin näköinen. Huippunopeus on 300 km/h. Mielestäni nämä kaikki ovat järkeviä ominaisuuksia ja ihmettelen, jos joku päivystävä insinööri väittää, että fysiikan lait estävät tällaisen tekemisen.
Mistä tiedetään, mikä on politiikassa mahdollista? Pitää tuntea periaatteita ja instituutioita ja on hyvä, jos on kokemusta neuvottelemisesta ja päätöksenteosta. Miten johtavat poliitikot saavat oppinsa? Ei sitä missään ole määrätty, mutta Suomen kymmenestä viimeisestä pääministeristä kuudella on tutkinto valtio-opissa tai kansainvälisessä politiikassa.
Kun Paavo Lipponen vei Suomea Euroopan Unioniin, ei häntä varmaan haitannut, että jo gradu oli aiheesta ”Euroopan turvallisuusjärjestelmä suurvaltojen politiikassa”. Eikä Matti Vanhasta se, että oli tehnyt opinnäytteensä valtioneuvostosta julkisen hallinnon ohjaajana.
Anneli Jäätteenmäki oli pääministerinä vain hetken, mutta kauden lyhyys ei johtunut siitä, että gradun aihe ”Valtion suvereniteetti ja sen merkitys Suomen valtiosääntöoikeudessa” oli liian kevyt.
Jyrki, siis Katainen, joka muuten opiskeli kanssani samaan aikaan Tampereella, kirjoitti gradun nimeltä ”Saving Europe from itself: totuuksia ja uskomuksia Britannian konservatiivien Emu-retoriikassa”. Eikö kuulostakin yhä ajankohtaiselta – ja silloisen kokoomusnuoren graduksi fiksun itsekriittiseltä?
Niin, että eikös 100-vuotiaalla Suomella ole mennyt tätä rataa pääpiirteissään ihan hyvin? Olemme maailman melkein vähiten korruptoitunut maa, junat kulkevat ajallansa ja kansa rakastaa verojansa. Välillä huudamme naamat punaisina sosiaalisessa mediassa, mutta ehkä kuitenkin vähemmän kuin jotkut italialaiset. Tai en tiedä onko tätä oikeastaan tutkittu.
Ei pääministerien tietysti ole pakko lukea valtio-oppia. Jäätteenmäki on juristi, Mari Kiviniemi kansantaloustieteilijä ja Kalevi Sorsa oli ihan humanisti. Hän tutki viinankeitosta kertovaa romaania ja gradun nimi oli osuvasti ”Putkinotko”.
Niin, pitikö minun puhua sote- ja aluehallintouudistuksesta? Eihän sitä ole yrittänyt kuin viisi viimeisintä pääministeriä. Olkaa huoleti, nykyinen on Oulusta valmistunut insinööri, jonka diplomityön aihe on ”900 MHz:n duplexsuodatin”.
Kirjoittaja on valtio-opin yliopistonlehtori Lapin yliopistossa.