Aina toisinaan mietin tiettömyyttä. Että joskus teitä ei ollut, ja nyt ne kiemurtelevat lähes kaikkialle. Millaisia maisemat olivat silloin? Mitä kulkeminen tarkoitti? Miltä se tuntui?
On vaikea hahmottaa, miten erilainen maailma on ollut – miten paljon hitaampi. Vaativampi? Vaatimattomampi?
Samalla mietin polkuja. Kuinka kauan kestää, että syntyy polku? Kuinka paljon kulkemista se vaatii säilyäkseen? Kuinka kauan kestää, että se katoaa, jos kukaan ei sitä kulje?
Teitä on rakennettu, jotta paikat olisivat helpommin saavutettavissa.