Mies heräsi huomaamattaan uuteen aamuun. Kuolema ei ollut korjannut häntä yöllä mukaansa sen enempää aivoinfarktilla kuin pölyisestä pakastimesta pillastuneella palollakaan.

Ennen kuin Mies pääsi vessaan asti, oli naama jo punainen ja hengitys pikemminkin puuskuttamista. Päivä olisi voinut jäädä tulematta myös rasvoittuneista suonista väsyneen sydämen takia. Aamumakkaroita ahmiva Mies ei näitä huomannut.