Askeleet rupesivat puhuttelemaan jo ensimmäisen tuhannen aikana, kun ilmestyivät varsinaiset vastalikot koivikossa.
Olin lähtenyt astumaan iltakahdeksalta. Sää oli jo hieman viilentynyt. Aurinko näkyi enää matalalla ison mäen takana.
Ensin annettiin matalaa moreeniharjannetta pienine kivineen ja sen helmassa sellaistakin polkua, jonka pohja oli liettynyt savisesta mullasta tasaiseksi ja kovaksi.
Nousin viistoon rinteen kylkeä.