Hän oli verraton veikko, hilpeä, mukaansa tempaava, huomaavainen, hän tunsi kaikki. Hän oli oman alansa suvereeni taitaja, osaten nauraa kaikelle turhantärkeilylle, itselleenkin. Hän oli kadehdittavassa määrin juuri sellainen kuin kaikkien pitäisi olla.
Jossain vaiheessa hänellä alkoi mennä liiankin hilpeästi, vauhti sokeutti. Eteen kasvoi tympeä elämän raja-arvojen viidakko. Äkkipysäys.
Kaikki kaatui päälle, muiden asettamat realiteetit ja käytösnormit, tasapäistämisen laki, pankkisaldon musta aukko, oman yhteiskuntaluokan vuosisatainen vaatimus, sijoitusten arvon lasku, kaikki.