Opin tunnistamaan sellutehtaan hajun, kun 1960-luvun alkupuolella poikkesin isän kotikylässä Keminmaassa. "Raha haisee", sukulaismiehet naureskelivat.
Opiskeluvuosina 1980-luvun puolivälissä pääsin Kemiin töihin. Heti aluksi marssin Ankkuriin ikään kuin nuuskimaan, miltä Lapin valtavirran alajuoksulla nyt tuoksuu. Vieläkö raha haisee?
Kapakka oli lähes tyhjä, mutta kohta viereeni istahti mies haalareissaan. Katsoimme hiljaisina television uutislähetystä, kunnes mies päätti avata keskustelun oudon, häntä nuoremman hepun kanssa.